Innovaatioympäristö

Yritykset keskeisiä innovaatioiden tuottamisessa

Innovaatio määritellään uudeksi liiketoiminnaksi, hyödynnetyksi kilpailueduksi. Innovaation pitää tuoda hyötyä asiakkaille ja asiakkaiden on oltava halukkaita maksamaan siitä. Yritysten rooli innovaatioiden synnyttämisessä on aivan keskeinen, sillä ne muuttavat hyvät ideat työpaikoiksi ja hyvinvoinniksi.

Innovaatiojärjestelmällä tarkoitetaan laaja-alaista kokonaisuutta, jonka muodostavat uuden tiedon ja osaamisen tuottajat, niiden hyödyntäjät sekä näiden väliset vuorovaikutussuhteet.

Yritystoiminta, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, rahoittajat muodostavat innovaatiojärjestelmän keskeisen osan. Loppukäyttäjien rooli vahvistuu ja monipuolistuu yritysten innovaatiotoiminnassa. Kansainvälisyys ja maailmanlaajuinen yhteistyö ovat innovaatiotoiminnan olennaisia lähtökohtia.

Lähtökohdat ovat hyvät, mutta tarvitaan kiireellisiä uudistuksia

Suomen innovaatiojärjestelmän lähtökohdat ovat hyvät. Pitkäjänteinen innovaatiopolitiikka on tuottanut hyvää tulosta, mutta eturintamaan nouseminen ja siellä pysyminen edellyttävät uudistuksia.

Innovaatiojärjestelmän tämänhetkisiä vahvuuksia ja heikkouksia ovat

+ Panostukset koulutukseen ja innovaatiotoimintaan
+ Korkeaa teknologiaosaamista tietyillä aloilla
+ Tiivis yhteistyö eri toimijoiden kesken
+ Useiden uudistusten käynnistäminen

- T&k-toiminta on keskittynyttä harvoihin yrityksiin ja toimialoille
- Vähäinen kansainvälistyminen
- Pieni kasvuyritysten määrä
- Valintojen tekeminen ja riskinotto
- Tutkimusjärjestelmän hajanaisuus
- Julkisen sektorin innovaatiotoiminta
- Palveluinnovaatioiden mahdollisuuksien hyödyntäminen
- Innovaatiopolitiikan kokonaisvaltainen kehittäminen

Suomi tarvitsee vetovoimaisia osaamiskeskittymiä
Yritykset harjoittavat tänä päivänä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa globaaleissa verkostoissa. Maailman mittakaavassa Suomen suurimmatkin innovaatiokeskittymät ovat pieniä.

TKI-toiminnan laadun parantaminen vaatii myös toiminnan sisällöllistä keskittämistä. Tätä voidaan tukea muun muassa parantamalla ohjelmatoiminnan eri muotojen (esim. Strategisen huippuosaamisen keskittymät SHOK:t, Tekesin ja Akatemian ohjelmat, EU-ohjelmat ja Osaamiskeskusohjelma OSKE) yhteentoimivuutta ja kirkastamalla niiden painopisteitä, panostamalla pitkäjänteiseen osaamisen kehittämiseen valituilla painopistealueilla, uudistamalla korkeakouluverkostoa sekä terävöittämällä alueellisia profiileja.

Selkeyttä yrityspalveluihin
Julkinen sektori tarjoaa Suomessa yrityksille monenlaisia palveluja. Niiden kokonaisuus on kuitenkin todettu toistuvasti monimutkaiseksi ja vaikeaselkoiseksi.

Yrityspalvelujärjestelmän kehittämisessä on otettava huomioon sekä valtakunnalliset että alueelliset toimijat sekä julkinen ja yksityinen palveluntarjonta. Vain siten voidaan paikata järjestelmän puutteet ja heikkoudet. Julkisen sektorin ei myöskään tule viedä toimintaedellytyksiä hyvin toimivalta yksityiseltä palvelutarjonnalta.

Palvelujärjestelmää on kehitettävä asiakkaan tarpeiden lähtökohdista. Kasvuyritysten ja suuren kasvupotentiaalin yritysten tarpeet tulee nostaa etusijalle.

EK:n kanta

TKI-toiminnan suoraa julkista rahoitusta on suunnattava entistä haasteellisempiin hankkeisiin ja riskinottoa on lisättävä. Suoraa TKI-rahoitusta täydentävänä toimena tulee ottaa käyttöön yritysten t&k-verokannustinjärjestelmä. Innovaatiojärjestelmää tulee kehittää ja yrityksiä kannustaa kasvuun laaja-alaisesti mukaan lukien rahoitus ja muut yrityspalvelut, verotus ja yhteiskunnan digitalisaatio. Julkista yrityspalvelujärjestelmää tulee yksinkertaistaa ja kehittää asiakaslähtöisesti osana julkisten ja yksityisten yrityspalvelujen kokonaisuutta. Julkisen tutkimusjärjestelmän hajanaisuutta ja päällekkäisiä toimintoja tulee vähentää. Tulosohjauksen pitää tukea nykyistä vahvempaa profiloitumista. Kunnianhimon tasoa TKI-toiminnan kansainvälistymisessä tulee nostaa. Osaamiseen ja innovaatiotoimintaan tarvitaan ns. kriittistä massaa, mikä edellyttää toiminnan sisällöllistä keskittämistä valituilla painopistealueilla entistä vahvempaa metropolialueen ja muiden suurimpien kaupunkien innovaatioympäristöjä tukevaa politiikkaa