Tämän sivun sisällöstä vastaa asiantuntija Mirja Hannula

Aikuiskoulutus

Nopeasti muuttuvassa työelämässä elinikäisen oppimisen merkitys korostuu läpi koulutusjärjestelmän ja työuran. Väestönkehitys, globalisaatio, teknologinen kehitys sekä elinkeinorakenteiden ja julkisen sektorin muutokset vaikuttavat osaamistarpeisiin.

Aikuiskoulutuksella on eri muodoissaan keskeinen merkitys siinä, että työmarkkinoilla työvoiman kysyntä ja tarjonta kohtaavat. Niitä ovat esimerkiksi omaehtoinen koulutus, josta yksilö itse kantaa vastuun, yritysten pääosin kustantama ja yritysten strategisessa ohjauksessa oleva henkilöstökoulutus, sekä työvoimapoliittinen koulutus, jolla voidaan tukea yrityksen rekrytointi- tai lomautusajan koulutusta.

EK:n kanta

Selkiytetään opetus- ja kulttuuriministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön ja sisäasiainministeriön työnjakoa aikuiskoulutuksessa. Vahvistetaan yhteistyötä sekä valtakunnallisesti että aluehallinnossa.

Kehitetään aikuiskoulutusta elinikäisen oppimisen jatkumona, joka mahdollistaa yksilölliset ja joustavat oppimispolut elämänkaaren aikana.

Tunnistetaan ja tunnustetaan aikaisemmin ja eri tavoin hankittu osaaminen sekä koulutustarvetta arvioitaessa että koulutuksessa.

Lisätään oppisopimuskoulutuksen kiintiöitä työelämän tarpeiden mukaisesti. Varmistetaan koulutuksessa korkea laatu.

Kehitetään ja laajennetaan korkeakoulutettujen oppisopimuskoulutusta pilottihankkeiden kokemusten perusteella. Koulutustarjonnan laadun ja vaikuttavuuden täytyy olla niin hyvää, että koulutuksiin ohjautuu myös yksityistä rahoitusta.

Huolehditaan, että korkeakoulutetuille on tarjolla kansainvälisesti korkeatasoisia, uusimpaan tutkimustietoon perustuvia lyhyt- ja pitkäkestoisia ammatillisen osaamisen kehittämispalveluita.

Laaditaan elinikäisen ohjauksen alueellinen suunnitelma ELY:n johdolla sekä sovitaan työnjaosta ja yhteistyöstä.

Uudistetaan julkisrahoitteisen aikuiskoulutuksen ohjausjärjestelmä niin, että rahoitus määräytyy koulutuksen laadun, tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden mukaisesti.

Tehostetaan aikuiskoulutusverkoston rakenteellista kehittämistä edistämällä koulutusorganisaatioiden ja -yksiköiden elinvoimaisuutta, profiloitumista vahvuusalueilleen ja keskinäistä yhteistyötä. Rakenteellista kehittämistä edistetään myös rahoituksellisin kannustein.

Varmistetaan, että aikuiskoulutukseen ohjattu julkinen rahoitus ja erilaiset hankinta- ja kilpailutusmenettelyt edistävät eri toimijoiden tasapuolista asemaa koulutusmarkkinoilla.

Kehitetään suomalaista lainsäädäntöä, koulutustarjontaa ja -verkostoa liiketoimintalähtöisesti siten, että voidaan varmistaa koulutuksen järjestäjien edellytykset toimia kilpailukykyisesti myös kansainvälisillä aikuiskoulutusmarkkinoilla.