Tämän sivun sisällöstä vastaavat asiantuntijat Mirja Hannula ja Satu Ågren.

Ammatillinen perus- ja lisäkoulutus

EK:n jäsenyritysten rekrytointitarpeesta noin puolet kohdistuu ammatillisen koulutuksen suorittaneisiin. Ammatillisen koulutuksen ohjausta on vahvistettava, jotta valmistuneiden määrät koulutusaloittain ja koulutuksen sisältö vastaisivat nykyistä paremmin elinkeinoelämän tarpeita.

Ammatillisen koulutuksen laatua ja vetovoimaisuutta voidaan kehittää hyvällä yhteistyöllä yritysten ja oppilaitosten kesken. Lisääntyvän yhteistyön tuloksena myös alueelliset tarpeet voidaan paremmin ottaa huomioon koulutuksen sisältöjä suunniteltaessa. Opettajien työelämäjaksoja yrityksissä tarvitaan, jotta opetuksen työelämälähtöisyyttä voidaan lisätä.

Työmarkkinakeskusjärjestöt jättivät 18.10.2012 ehdotuksensa koulutuksen ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen kehittämisestä kokonaisuutena. Tavoitteena oli löytää uusia keinoja vailla perusasteen jälkeistä koulutusta olevien nuorten saamiseksi koulutuksen kautta työelämään. Ehdotusten keskeinen sisältö löytyy EK:n nettiuutisesta "Nuorten työllistämiseen ratkaisuja toimialojen lähtökohdista". Työmarkkinajärjestöjen ehdotukset dia-esityksenä (pdf) ja ehdotukset kokonaisuutena (pdf).

Suositukset työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta

Valtion, kuntien ja työelämän keskusjärjestöjen edustajien suosituksella vahvistetaan ammattikoulutuksen ja työelämän yhteistyötä. Suositukseen.

Vastaavasti keskeisten työmarkkinajärjestöjen suosituksella kehotetaan jäsenliittoja ottamaan ammatillista koulutusta koskevien säädösten vaikutukset suosituksen mukaisesti työehtosopimuksiin. Keskusjärjestöjen suositukseen. 

Ammatilliset tutkinnot ja niiden kehittäminen

Ammatilliset tutkinnot voidaan suorittaa joko oppilaitosmuotoisena,
oppisopimuksella tai näyttötutkintona. Ammatillisten perustutkintojen perusteet uudistettiin vuosien 2007–2010 aikana. Tutkintojen uudistamisen keskeisinä periaatteina ovat työelämälähtöisyyden vahvistaminen, modulaarinen rakenne, joustavuuden ja valinnaisuuden lisääminen.

Työnjohtokoulutuksen kokeilut ovat käynnistyneet vuonna 2009 kone- ja metalli, auto-, kuljetus- ja kaupan alalla. Kokeilut täydentävät olemassa olevia ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin sekä ammattikorkeakoulututkintoihin pohjautuvia koulutusväyliä. Kokeilujen pohjalta on tarkoitus tehdä päätöksiä yritysten työnjohto-osaamiseen vastaamisesta osana tutkintojärjestelmänn kehittämistä.

Ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittämishanke

Opetus- ja kulttuuriministeriön ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittämishankkeen (TUTKE) tavoitteena on tarkastella nykyisiä ammatillisia tutkintoja kokonaisuutena, selvittää tarpeita lisätä tutkintojärjestelmän joustavuutta, tehdä ehdotukset tutkintojärjestelmän kehittämistarpeista ja ehdotusten edellyttämistä kehittämistarpeista ja ehdotusten edellyttämistä resursseista. Ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittämishankkeen jatkotoimet ovat käynnissä opetus- ja kulttuuriministeriön johdolla.

Näyttötutkinnot

Kaikki ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot voi suorittaa näyttötutkintona. Näyttötutkinto on erityisesti aikuisille suunniteltu joustava tutkinnon suorittamistapa, jossa ammattitaito osoitetaan työelämässä riippumatta siitä onko osaaminen kertynyt työkokemuksen, opintojen tai muun toiminnan kautta. Näyttötutkinto suoritetaan osoittamalla tutkinnon perusteissa edellytetty ammattitaito aidoissa työelämän tuotanto- ja palvelutilanteissa. Näyttötutkinnon suorittaja osallistuu usein valmistavaan koulutukseen, mutta näyttötutkinnon tai sen osan voi suorittaa osallistumatta koulutukseen.

EK:n näkemykset ammatillisen lisäkoulutuksen työelämän kehittämis- ja palvelutehtävästä tässä lausunnossa.

Koulutuksen arviointineuvoston ammatillisen koulutuksen synteesiarvioinnissa on yhteenveto vuosina 2006–2010 tehdyistä ammatillisen koulutuksen arvioinneista.

Katso myös
- tilastotietoa ammatillisesta koulutuksesta
 

EK:n kanta

Työpaikalla tapahtuvan oppimisen merkitys eri koulutusasteilla lisääntyy. Opettajan työnkuva ja työympäristö muuttuvat ja osa opettajan työstä siirtyy työpaikoille. Opettajan rooli työpaikalla tapahtuvan oppimisen laadunvarmistajan korostuu erityisesti pk-yrityksissä. Oppilaitoksen tulee nimetä työpaikalle vastuuopettaja, joka koordinoi työpaikalla tapahtuvaa oppimista yhdessä työpaikan edustajan kanssa sekä ohjaa ja arvioi oppimista. Eri koulutusmuotojen työpaikalla tapahtuvan oppimisen muotoja, käytäntöjä ja hallinnollisia rutiineja tulee uudistaa yritysten lähtökohdista.   Ammatillisen koulutuksen työelämälähtöisyyttä vahvistetaan Varmistetaan yksilölliset koulutuspolut työelämään moduuleista koostuvilla tutkinnoilla sekä työn ja koulutuksen vuorottelulla.  Huolehditaan tutkinnon osien valinnanmahdollisuuksista, monipuolisesta kielitarjonnasta ja yrittäjyysopinnoista toisen asteen yhteistyössä.  Lisätään elinkeinoelämän edustusta paikallisessa päätöksenteossa ja koulutuksen järjestäjien hallituksissa.  Kehitetään ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmää kokonaisuutena (ammatillinen perus- ja lisäkoulutus, oppisopimus) niin, että se tukee nopeampaa siirtymistä koulutuksesta työelämään, koko ikäluokan koulutustavoitteen saavuttamista ja moduuleista koostuvien tutkintojen hyödyntämistä osaamisen kehittämisessä. Selvitetään mahdollisuudet siirtyä kuntien rahoitusosuuksista kokonaan järjestämisluvan haltijalle maksettavaan valtionrahoitukseen. Lisätään tuloksellisuusrahoituksen osuutta.  Kehitetään koulutuksen laatua ottamalla käyttöön koulutuksen järjestäjien laadunvarmistusjärjestelmien ulkoiset auditoinnit.  Kehitetään työnjohdon ja esimiestaitojen koulutusta ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyössä.  Ammatilliset tutkinnot vastaamaan työelämän tarpeita Ammatti- ja erikoisammattitutkintoja kehitetään siten, että voidaan vastata nykyistä nopeammin ja joustavammin työelämän muuttuviin osaamistarpeisiin.  Tutkinto voidaan koota joustavasti eri osista.  Näyttötutkintojärjestelmän tehokas hyödyntäminen aikuisten kouluttamisessa vapauttaa resursseja nuorten koulutuksen käyttöön.  Tunnistetaan ja tunnustetaan aikaisemmin ja eri tavoin hankittu osaaminen sekä koulutustarvetta arvioitaessa että koulutuksessa.  Koulutus- ja tutkintotoimikuntien tarkastellaan elinkeinoelämän muuttuvien tarpeiden mukaisesti. Toimikuntien työ tarvitsee lisää tukipalveluja ja resursseja.