Osaaminen ja koulutuspolitiikka: EK:n koulutus- ja työvoimapoliittiset linjaukset vuoteen 2015

Print
Koulutuksen ja oppimisen lähtökohdat: laadukkuus, tuloksellisuus ja työelämän tarpeet
  • Koulutuksen laatu, vaikuttavuus ja työelämäyhteydet nostetaan kehittämisen painopisteeksi kaikilla koulutusasteilla.
  • Koulutuksen osuvuutta parannetaan ennakoimalla työelämän muuttuvia osaamistarpeita.
  • Koulutusjärjestelmää tehostetaan rakenneuudistuksilla, päällekkäistä koulutusta karsimalla sekä työelämän ja koulutuksen yhteyttä vahvistamalla.
  • Koulutuksen vaikuttavuutta lisätään vahvistamalla tuloksellisuusrahoitusta kaikessa toisen asteen ja korkea-asteen koulutuksessa.
  • Koulutuksen aloittamista ja valmistumista työelämään nopeutetaan opintojen ohjauksella, valintajärjestelmien kehittämisellä ja opintotuen uudistamisella.
  • Opettajankoulutusta ja opetushenkilöstön osaamista parannetaan lisäämällä työelämä- ja yritystuntemusta. Opetuksessa hyödynnetään tehokkaasti tieto- ja viestintäteknologiaa.
  • Etusija koulutuksen sisäänotossa annetaan hakijoille, joilla ei vielä ole opinto-oikeutta tai tutkintoa kyseisen asteen koulutuksessa.

Koko ikäluokalle valmiudet koulutuksella työelämään
  • Perusopetus luo elinikäisen oppimisen perustan ja antaa kaikille hyvät valmiudet jatko-opintoihin lukiossa tai ammatillisessa koulutuksessa.
  • Nuorten syrjäytymistä ehkäistään varmistamalla kaikille vähintään ammatilliset perusvalmiudet työelämään. Moduuleista muodostuvat tutkinnot sekä koulutuksen ja työelämän kiinteä vuorovaikutus luovat mahdollisuuksia yksilöllisiin koulutuspolkuihin.
  • Monipuolista kielitaitoa vahvistetaan lisäämällä perusopetuksen kielitarjontaa ja valinnaisuutta. Kulttuuriosaamista vahvistamalla luodaan edellytykset kansainvälistymiselle ja toimimiselle eri kulttuureista tulevien kanssa.
  • Yrittäjyys, ihminen ja teknologia, mediataidot, kansainvälisyys ja kestävä kehitys yhdistävät aihekokonaisuuksina eri oppiaineita.
  • Lukiota ja ylioppilastutkintoa uudistamalla tehostetaan korkeakoulujen valintaprosesseja.
  • Korkea-asteen koulutuksessa on selkeä työnjako yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kesken sekä sille rakentuva yhteistyö. Korkeakoulut valikoivat vahvuusalueensa.
  • Yliopistot hyödyntävät täysimääräisesti uuden oikeusaseman, taloudellisen autonomian ja johtajuuden mahdollisuudet.
  • Korkeakoulut vahvistavat kansainvälistymistään ja edistävät monikulttuuristen kampusten syntymistä.
  • Korkeakoulujen rahoituspohjaa laajennetaan lisäämällä maksullista toimintaa sekä ottamalla käyttöön opinto- tai lukukausimaksut.

Työvoiman kysyntä ja tarjonta kohtaamaan paremmin
  • Elinikäinen oppiminen tukee yritysten kilpailukykyä ja osaavan työvoiman saatavuutta. Työelämän muuttuviin tarpeisiin vastataan uudistamalla aikuiskoulutusta sekä selkeyttämällä eri hallinnonalojen työnjakoa ja vahvistamalla niiden välistä yhteistyötä.
  • Työttömien uudelleentyöllistymistä nopeutetaan tehostamalla työvoimaja koulutuspalveluja sekä vahvistamalla yritysyhteistyötä.
  • Työvoimakoulutuksen laatua ja tarvelähtöisyyttä parannetaan kehittämällä kilpailutusta ja lisäämällä täsmäkoulutusta.
  • Vastikkeettomista palkkatuista luopuminen tekee kaikesta työllistymisen tukemisesta selkeästi rajattua ja kilpailuneutraalia.
  • Työperusteista maahanmuuttoa edistetään vetovoimastrategialla ja Suomea markkinoidaan työntekomaana. Ulkomaan edustustot jakavat tietoa Suomen työmarkkinoista ja auttavat tarvittaessa suomalaisia työnantajia yhteyksien luomisessa.
  • Työlupamenettelystä tehdään joustavampi luopumalla saatavuusharkinnasta. Maahanmuuttajien kotouttamista ja siirtymistä työelämään tehostetaan.
  • Ulkomaiset opiskelijat integroidaan suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään jo opiskeluaikana.
  • Maahanmuutolle myönteiseen ilmapiiriin vaikutetaan lisäämällä vuorovaikutusta, edistämällä monikulttuurisuutta ja yhdenvertaisuutta sekä puuttumalla syrjintään.


Print
Jaa
Viimeksi päivitetty: 02.01.2012

Elinikäisen oppimisen neuvoston verkkopalvelu



Oivallus eli "Oppivien verkostojen osaamistarpeet tulevaisuuden Suomessa" on EK:n koordinoima osaamis- ja työvoimatarpeiden ennakointihanke.

Oivallus perustuu näkemykseen, jonka mukaan elinkeinoelämä toimii tulevaisuudessa enenevästi erilaisista toimijoista koostuvissa (globaaleissa) verkostoissa.