Tämän sivun siällöstä vastaa asiantuntija Mirja Hannula

Perusopetus ja lukio

Perusopetus on 7–16 -vuotiaiden yleissivistävä oppivelvollisuuskoulu. Perusopetuksen järjestämisestä vastaavat pääsääntöisesti kunnat. Lisäksi perusopetusta tarjoaa eri puolilla Suomea noin 70 yksityistä perusopetuksen järjestäjää.

Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista valmistelevan työryhmän esitys luovutettiin opetusministeri Virkkuselle 1.6.2010. EK jätti raporttiin eriävän mielipiteensä. EK:n lausunnossa tuntijakotyöryhmän ehdotuksesta korostetaan perusopetuksen roolia koko ikäluokan kouluttamisessa ja jatko-opintoihin siirtymisessä.

OKM:n virkamiestyöryhmän ehdotus perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamisesta luovutettiin opetusministeri Gustafssonille 24.2.2012. EK:n kommentit ehdotuksesta.

Koulutuksen arviointineuvosto on toteuttanut arvioinnin esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmajärjestelmästä (v. 2011). Arvioinissa todetaan, että tuntijakopäätöksellä jaetun opetusajan merkitys opetuksen raamittajana korostuu liikaa niin kauan kun opetusajan suunnittelun lähtökohtana eivät ole perusopetuksen tavoitteet ja sisällöt. Oppiainerajojen ylitys ja tarkoituksenmukaisten sisällöllisten kokonaisuuksien muodostaminen ovat myös pedagogisia kysymyksiä, joilla voidaan lisätä mielekkyyttä opiskeluun.

Perusopetuksen jälkeen nuoret voivat hakeutua toisen asteen koulutukseen eli lukioon tai ammatilliseen peruskoulutukseen. Perusopetuksen päättäneistä nuorista vuonna 2009 nuorista 50,2 prosenttia jatkoi opiskelua lukiossa ja 41,2 prosenttia ammatillisissa perusopinnoissa. Vuonna 2009 ikäluokasta 8,5 prosenttia ei jatkanut opintojaan toisen asteen opinnoissa tai perusopetuksen lisäluokalla.

EK:n tavoitteena on, että puolet ikäluokasta menisi lukioon ja puolet ammatillisiin opintoihin. Koko ikäluokan tulee saada vähintään ammatilliset perusvalmiudet.

EK:n lausunnossa lukiokoulutuksen kehittämistyöryhmän ehdotuksista korostetaan lukion tehtävää korkeakouluopintoihin valmistavana koulutuksena. Lukiolaisten urasuunnittelutaitojen kehittämisen tarve nousi esiin myös Koulutuksen arviointineuvoston arvioinnissa lukiolaisten jatkokoulutusvalmiuksista.

Katso tilastoja perusopetuksesta ja lukiokoulutuksesta.

EK:n kanta

Työurien pidentäminen alkupäästä vaatii koulutuksen ja työelämän yhteistyön tiivistämistä kaikilla koulutusasteilla. Koulutuksesta työelämään siirtymisen nopeuttaminen edellyttää erityisesti perusopetuksen ja lukion roolin vahvistamista työelämätiedon välittäjänä, jotta nuoret saavat jo kouluaikana omakohtaisia kokemuksia ja monipuolisen kuvan työelämästä. Perusopetuksen tulee antaa koko ikäluokalle hyvät valmiudet jatko-opintoihin Vähennetään oppiaineiden pakollisia tuntimääriä ja lisätään eri oppiaineiden yhteisiä aihekokonaisuuksia (yrittäjyys, ihminen ja teknologia, mediataidot, kansainvälisyys, kestävä kehitys).  Vahvistetaan yksilöllisiä valinnanmahdollisuuksia sekä koulutus- ja uravalintojen ohjausta.  Lisätään tekemällä oppimista esimerkiksi työ- ja käytäntöpainotteisella oppimisella, taito- ja taideaineilla sekä monipuolistamalla opetusmenetelmiä.  Parannetaan mahdollisuuksia monipuolisen kielitaidon hankkimiseen. Opetuksen järjestäjällä tulee olla velvollisuus tarjota alaluokilla (1-6) vähintään kieltä, joista yksi tulee olla toinen kotimainen kieli. Jokainen oppilas valitsee vähintään kaksi kieltä, joita hän opiskelee perusopetuksessa.  Lisätään vieraskielisen opetuksen tarjontaa ja opettajien valmiuksia opettaa vieraalla kielellä.  Hyödynnetään verkostoja, tieto- ja viestintäteknologiaa sekä kielikoulutusta tarjoavia palveluntuottajia kielitarjonnan monipuolistamiseksi.  Kehitetään matemaattis-luonnontieteellistä opetusta sekä lisätään koulujen yhteistyötä yritysten ja LUMA-keskusten kanssa.  Lisätään taito- ja taideaineiden osuutta oppilaiden arjessa mm. aamu- ja iltapäivä- sekä kerhotoiminnalla. Vahvistetaan kumppanuutta yksityisten palvelun tarjoajien kanssa.  Tuetaan monikulttuurisuuteen kasvamista mm. uskonnon opetusta uudistamalla.  Selvitetään valtionosuusuudistuksen vaikutukset perusopetuksen rahoitukseen. Yksityisiä opetuksen järjestäjiä tulee kohdella rahoituksessa tasavertaisesti muiden opetuksen järjestäjien kanssa.  Lukiokoulutusta kehitetään korkeakouluopintoihin valmistavana koulutuksena Vastataan tulevaisuuden haasteisiin monipuolistamalla oppimisympäristöjä, lisäämällä opetuksessa eri oppiaineille yhteisiä teemoja sekä tiivistämällä yhteyksiä ympäröivään yhteiskuntaan. Suoritetaan lukio kolmen vuoden tavoiteajassa. Lisätään oppilaan valinnaisuutta ja vähennetään pakollisten oppiaineiden ja kurssien määrää. Varmistetaan mahdollisuudet monipuolisiin kieliopintoihin. Tehdään arkipäivää lukion yhteistyötä työelämän ja korkeakoulujen kanssa.  Uudistetaan lukiota ja ylioppilastutkintoa niin, että ne palvelevat nykyistä paremmin korkeakoulujen opiskelijavalintoja. Lisätään opiskelijoiden kiinnostusta suorittaa nykyistä enemmän kursseja matemaattis-luonnontieteellisissä aineissa mm. opetusmenetelmiä uudistamalla. Varmistetaan laadukkaan ja monipuolisen lukiokoulutuksen saavutettavuus eri puolilla maata verkostoitumalla ja hyödyntämällä tieto- ja viestintäteknologiaa. Otetaan lukiokoulutuksessa käyttöön tuloksellisuusrahoitus, jonka kehitystyössä hyödynnetään ammatillisen peruskoulutuksen tuloksellisuusrahoituksen mallia.