Koulutuksen pitää reagoida työmarkkinoiden tarpeisiin

15.06.2010

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen roolia pohditaan EK:n koulutus- ja työvoimapoliittisissa linjauksissa, jotka julkaistiin tänään. Niissä nostetaan esiin vahvasti se, että koulutuksen olisi vastattava paremmin työmarkkinoiden tarpeita ja esitetään siihen keinoja.

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen työnjako on saatava selkeäksi. Koulutusohjelmiin ja tutkintoihin sisältyvät päällekkäisyydet on poistettava. Tutkintojen rakenteet ja sisällöt on uudistettava vastaamaan työelämän tarpeita.

– Suomessa tarvitaan sekä ammattikorkeakouluja että yliopistoja. On kuitenkin pidettävä huoli, että ne tuottavat erilaista osaamista ja että tälle osaamiselle on myös työmarkkinoilla kysyntää, korostaa koulutusjohtaja Markku Koponen EK:sta.

Korkeakoulujärjestelmän rakenteiden uudistamista on edelleen jatkettava ja korkeakouluverkkoa tiivistettävä. Kunkin korkeakoulun olisi valikoitava vahvuusalueensa, joihin se toiminnassaan keskittyy. Tähän tarvitaan opetus- ja kulttuuriministeriön ohjauksen ohella myös ennakkoluulotonta yhteistyötä korkeakoulujen kesken.

Selkeä työnjako mahdollistaa yhteistyön myös muilla osa-alueilla, kuten yhteisissä palveluissa, kielten opetuksessa, oppimisympäristöjen kehittämisessä sekä tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa.
Korkeakoulujen on myös vahvistettava kansainvälistymistään yhteistyössä.

Koulutusjärjestelmässä paljon tehottomuutta

Kansainvälisestä menestyksestä huolimatta Suomen koulutus- ja työvoimapolitiikassa on edelleen paljon kehitettävää. Koulutus sekä työmarkkinoiden työvoima- ja osaamistarpeet eivät kohtaa riittävästi.

Koulutusjärjestelmässä on paljon tehottomuutta. Koulutukseen siirrytään hitaasti, koulutusajat tuppaavat venymään ja vain harva opiskelija valmistuu tutkinnostaan tavoiteajassa. Kansainvälistymisessä ja monikulttuurisuudessa olemme alkutaipaleella.

Koulutusjärjestelmää tehostetaan rakenneuudistuksilla, karsimalla päällekkäistä koulutusta sekä vahvistamalla koulutuksen ja työelämän yhteyttä. Kaikessa lukion ja ammatillisen peruskoulutuksen sekä korkea-asteen koulutuksessa lisätään tuloksiin sidottua rahoitusta. Näin vahvistetaan koulutuksen vaikuttavuutta.

Ennakointia, mutta myös maahanmuuttoa

Työikäisen väestön määrän vähetessä on entistä tärkeämpää huolehtia, että työmarkkinoille tulee riittävästi ihmisiä, joiden osaaminen on sitä, mitä työmarkkinoilla tarvitaan.

– Se edellyttää jatkuvaa osaamis-, koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointia, koulutuksen sisältöjen kehittämistä ja koulutusmäärien mitoittamista työelämän tarpeiden mukaisesti. Se tarkoittaa myös työvoiman maahanmuuttoa, Markku Koponen summaa tarvittavia toimenpiteitä.

Työperusteista maahanmuuttoa edistetään vetovoimastrategialla. Suomea tulee markkinoida työntekomaana. Työlupamenettelystä on syytä tehdä joustavampi luopumalla saatavuusharkinnasta.
Maahanmuuttajien kotouttamista ja siirtymistä työelämään tehostetaan. Ulkomaiset opiskelijat integroidaan suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään jo opiskeluaikana.

Työttömien työllistymistä edistettävä

Työelämän muuttuviin tarpeisiin vastataan uudistamalla aikuiskoulutusta, selkeyttämällä eri hallinnonalojen työnjakoa ja vahvistamalla niiden välistä yhteistyötä.

Työttömien työllistymistä uudelleen on nopeutettava tehostamalla työvoima- ja koulutuspalveluja sekä vahvistamalla yhteistyötä yritysten kanssa.

Perusopetuksessa kaiken perusta

Elinikäisen oppimisen perusta luodaan perusopetuksessa. Sen on annettava kaikille hyvät valmiudet jatko-opintoihin ammatillisessa koulutuksessa tai lukiossa. Monipuolista kielitaitoa tulee vahvistaa lisäämällä perusopetuksen kielitarjontaa ja eri kielten valintamahdollisuuksia.

Koulutuksen aloittamista ja valmistumista työelämään tulee nopeuttaa opintojen ohjauksella, valintajärjestelmien kehittämisellä ja opintotuen uudistamisella. Opettajankoulutusta ja opetushenkilöstön osaamista parannetaan lisäämällä työelämä- ja yritystuntemusta sekä hyödyntämällä opetuksessa tehokkaasti tieto- ja viestintäteknologiaa.

Osaava henkilöstö, menestyvät yritykset. EK:n koulutus- ja työvoimapoliittiset linjaukset vuoteen 2015 (pdf)

Lisää aiheesta