Sivun sisällöstä vastaa
asiantuntija Tiina Haapasalo.

Kaavoitusprosessi: Kaavoitus on jäykkää ja hidasta

Maankäyttö- ja rakennuslaki sääntelee kaavoitusta

Alueidenkäytön suunnittelua ja kaavoitusta säädellään maankäyttö- ja rakennuslailla. Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmä perustuu hierarkkisuuteen, jossa yleispiirteisellä kaavoituksella ohjataan yksityiskohtaisempaa alueidenkäytön ja rakentamisen järjestämistä.

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet koskevat koko maata

Valtioneuvosto antaa kaavoitusta ohjaavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, jotka ottavat kantaa valtakunnallisesti merkittäviin kysymyksiin.

Maakuntakaava yleistä suunnittelua, asemakaava ohjaa tarkasti

Maakuntakaava ja yleiskaava ovat yleispiirteisempää suunnittelua, kun taas asemakaavalla voidaan hyvinkin tarkasti ohjata rakentamista. Maakuntakaavan laatii maakunnan liitto ja sen vahvistaa ympäristöministeriö. Maakuntakaavan periaatteita ei voi syrjäyttää kunnan kaavoituksessa. Kunta vastaa yleis- ja asemakaavoituksesta.

Kaavan on perustuttava tutkimuksiin ja selvityksiin

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan vaikutukset ympäristöön on arvioitava koko siltä alueelta, jolla kaavalla arvioidaan olevan vaikutuksia. Lisäksi myös mm. työllisyyteen ja yritystoimintaan liittyvät vaikutukset on selvitettävä.

Kaavat valmistellaan osallisten kanssa vuorovaikutuksessa

Kaavat valmistellaan vuorovaikutuksessa osallisten kanssa. Osallisia ovat ne, joiden oloihin tai etuihin kaava tulee vaikuttamaan. Näitä ovat mm. alueella toimivat yritykset, maanomistajat ja asukkaat. Myös viranomaiset ja yhteisöt ovat osallisia silloin kun kaavoitus koskee niiden toimialaa.

Kaavoituksen alussa laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma, sekä kaavoituksen etenemisestä tiedotetaan säännöllisesti. Osallisilla on oikeus ja mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua mielipiteensä asiasta.

EK:n kanta

Kaavoitusprosessit ovat jäykkiä ja hitaita Kaavoitusprosessien ongelmana on hitaus ja jäykkyys. Kaavoitusta tulee yksinkertaistaa ja nopeuttaa erityisesti käynnistämisvaiheessa ja muutoksenhaun ja valitusmenettelyjen osalta. Käynnistysvaiheen lukuisia osallistumis- ja kuulemismenettelyjä tulisi nopeuttaa ja tehostaa. Kaavoituksen vaikutuksia mm. kilpailuun pitäisi selvittää paremmin Kuntien tulee käyttää monipuolisia tiedotuskanavia kaavoitusprosessin vaiheissa, esimerkiksi lähestyä yrityksiä suoraan sähköpostilla. Kaavoituksen vaikutuksia elinkeinoelämän toimialojen sisäisen ja keskinäiseen kilpailuun tulisi selvittää paremmin. Hyvä esimerkki on tästä kaupan sijoittumisen kaavoitus. Menettelyjen kehittäminen ja parhaimmat käytännöt tärkeitä Kaavoituksen ja käsittelyjen nopeuteen vaikuttavat kuntien menettelyt ja kiistatapauksissa myös tuomioistuinten omaksumat käytännöt. Näiden kehittäminen ja parhaimmista käytännöistä oppiminen ovat tärkeässä roolissa.