Sivun sisällöstä vastaa
johtava asiantuntija Tiina Haapasalo.

Liikenneverkko

Koko liikenneverkko on tärkeäYritykset tarvitsevat varmuuden logistiikan pitkäjänteisistä toimintaedellytyksistä oman toimintansa ja investointiensa suunnitteluun. Koko liikennejärjestelmä on tärkeä. Elinkeinoelämä tarvitsee kaikkia liikennemuotoja ja koko liikenneverkkoa.

Sekä teiden, ratojen että meriväylien kehittämisessä ja ylläpidossa on tarvetta toimenpiteisiin, joilla edistetään elinkeinoelämän tarvitseman liikenteen toimintaedellytyksiä, tuetaan talouskasvua sekä parannetaan liikenteen sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta.

Tärkeimpiä ovat valtakunnallisesti merkittävät runkoväylät. Kehittämistoimenpiteitä voidaan tehdä myös pieninä askelina pullonkauloja avaamalla ja edetä tarpeiden sekä resurssien mukaan.

Liikenneväylien investoinnit tuovat ongelmia valtion kehysbudjetointiin

Nykyinen talousarviokäytäntö perustuu käyttömenobudjetointiin, jolloin investointeja käsitellään käyttömenoina, eikä niitä jaksoteta taloudelliselle pitoajalle. Isot investoinnit johtavat ongelmiin kehysbudjetoinnissa, joka muutoin on hyvä tapa hallita käyttömenoja.

EK:n kanta

Liikenneverkon kehittämistä tulee tarkastella yli hallituskauden ulottuvilla sitovilla ohjelmilla. Liikenneväyliä on priorisoitava kireänkin julkisen talouden aikana. Liikenteen runkoväylien palvelutaso ja toteutusaikataulu on määriteltävä.  Erityisesti Kehä III:n, E18-tien itään sekä Pohjanmaan radan mahdollisimman nopea toteutus tulee varmistaa. Suomen ulkomaanliikenteen sujuvat yhteydet on turvattava: yhteydet vienti- ja tuontisatamiin, lentoasemille ja rajoille, tehokkaat terminaalit sekä sujuvat rajanylitykset. Perusväylänpidon rahoituksen riittävyydestä huolehtiminen on syytä priorisoida korkealle. Koko väyläverkon, myös pienten väylien palvelutasosta on huolehdittava. Liikenneväylien suunnittelun, toteutuksen ja rahoituksen tehokkuutta pitää parantaa. Asiakastarpeiden tunteminen tulee olla lähtökohtana. Usein pienehköt palvelutasoa täsmälleen kohdentavat toimenpiteet ovat kustannustehokkaita. Väylien parantaminen ja ylläpito tuotetaan kilpailluilla markkinoilla. Uusia rahoitusmalleja tulee kehittää ennakkoluulottomasti budjettirahoituksen rinnalle. Elinkaarimallista on hyviä kokemuksia ja sitä tulee edelleen kehittää. Pääomatalouden ohjaus tulisi eriyttää käyttötalouden ohjauksesta ja jaksottaa investoinnit niiden taloudelliselle pitoajalle. Kehys- ja valtuusmenettelyjen tulee uudistaa siten, että hyväksytyt hankkeet voidaan toteuttaa tehokkaasti ja joustavasti kokonaisvaltuuksien puitteissa. Valtion Infra Oy:n perustaminen tukisi rahoituksen kehittämistä.