Soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun strategia (EK/406/2011)

Print

09.06.2011

Maa- ja metsätalousministeriö on pyytänyt lausuntoa suostrategiasta. Ehdotuksen mukaan soiden käytössä käytetään ekosysteemilähestymistapaa. Suot luokitellaan luonnontilaisuusasteikolla. Luontoarvoja eniten sisältävät suoalueet pyritään suojelemaan ja niitä pyritään ennallistamaan. Taloudellinen toiminta pyritään keskittämään jo käsitellyille suoalueille. Maakuntakaavoituksen ohjausvaikutusta lisätään.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK pitää hyvänä, että kokonaistarkastelu soiden käytön osalta on tehty ja että ehdotus pitää sisällään yhteensovitusmekanismeja, joilla toimintoja ohjataan. Ehdotuksen sisältöä on valmisteltu perusteellisesti ja laaja-alaisesti sovittaen yhteen erilaisia näkökulmia.

Turvetuotannolla on elinkeinoelämälle tärkeä merkitys. Turvetta käytetään eri käyttötarkoituksissa teollisuudessa sekä energiantuotantolaitoksissa. Turve on yksi mahdollinen raaka-aine myös biopolttoaineiden tuotannossa.

Turpeen asema suomalaisessa yhteiskunnassa on järkevää säilyttää. Öljyn hinnan nousun myötä kotimaisen raaka-aineen merkitys kasvaa. Turve on myös merkittävä huoltovarmuutta turvaava energialähde. Suostrategialla luodaan pitkän tähtäimen edellytykset turpeen käytölle.

Strategiaa laadittaessa keskustelua on syntynyt jo osoitettujen turpeenottoalueiden käsittelystä. Kyseiset alueet ja luvat tulee käsitellä lupaprosesseissa normaalilla tavalla. Mahdolliset valtion lunastukset tulee suorittaa määräaikaan mennessä. Jos suoalueiden välillä käytetään vaihtomekanismia suojelun edistämiseksi, sen pitää pohjautua vapaaehtoisuuteen. Tilusjärjestely on tähän mahdollisuus, mutta se on hidas prosessi. Kuljetusetäisyyksillä on merkitystä hintaan. Siksi voimalaitoksille tulee taata mahdollisuus saada turvetta kohtuukustannuksin, jos vaihtojärjestelyjä tehdään.

EK pitää tärkeänä, että kehitetään mekanismeja, mm. maakuntakaavoitusta ja erillisiä vaihemaakuntakaavoja, joilla maankäytön suunnittelussa alueita varataan ennakoivasti ja sitovalla tavalla turpeenottoon. Alueellinen tarveselvitys toimii määräarvion perusteena. Kaavoituksella tulee kuitenkin varata alueita määräarviota runsaammin, jotta markkinat maanhankinnassa toimivat vapaasti.

Kunnioittavasti

Elinkeinoelämän keskusliitto
Infrastruktuuri

Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala
Print