Yrityskohtaisuus lisääntyy palkkaratkaisuissa

 Print

28.06.2011

Jo 80 prosentilla palkansaajista oli yritys- ja työpaikkakohtainen palkankorotuserä osana palkkaratkaisua vuosina 2010–2011 sovituissa palkkaratkaisuissa. EK:n edustamilla sopimusaloilla yrityskohtaisten korotuserien piirissä oli 70 prosenttia palkansaajista. Valtiolla ja kunnissa paikallisten erien piiriin kuuluivat kaikki palkansaajat. Vaikka palkankorotukset ovat olleet suhteellisen maltillisia, ansiotaso nousee edelleen nopeammin kuin useimmissa kilpailijamaissamme ja kohentuva työllisyys pitää kaikkien palkansaajien ostovoiman kehityksen myönteisenä.

Tiedot käyvät ilmi tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikunnan kokoamista tiedoista, jotka koskevat viimeisen vuoden aikana tehtyjä palkkaratkaisuja.

Paikalliset palkankorotuserät ovat yleistyneet viime vuosina EK:n sopimusaloilla huomattavasti. EK:n jäsenyrityksissä yritys- ja työpaikkatasolla päätettävien tai kohdennettavien korotuserien piirissä on ollut merkittävä osa palkansaajista vuodesta 2007 lähtien, kun alakohtaisten työehtosopimusten palkankorotuksista on voitu aikaisempaa enemmän sopia yritystasolla. Valtaosa viimeisen vuoden aikana tehdyistä palkkaratkaisuista sisälsi yrityskohtaisen korotuksen.  

Yrityserän osuus puolet kokonaiskorotuksesta

Yritys- ja työpaikkakohtaisten korotuserien osuus kokonaiskorotuksesta oli EK:n sopimusaloilla runsaat puolet eli keskimäärin 54 prosenttia. Osuus on laskettu palkansaajista, joiden palkkaratkaisuun sisältyi yrityserä.

Selvitystoimikunnan mukaan kuntien palkkaratkaisuissa paikallisen erän osuus oli keskimäärin 36 prosenttia ja valtiolla 35 prosenttia. Näin ollen kaikilla palkansaajilla yritys- ja työpaikkakohtaisen korotuserän osuus kokonaiskorotuksesta oli lähes puolet eli keskimäärin 46 prosenttia.

Päätöksentekoa lisää yrityksiin

Palkankorotuksia koskevien päätösten siirtäminen yhä enemmän yritys- ja työpaikkatasolle on tärkeää, jotta palkankorotukset voidaan kohdentaa niin, että ne palkitsevat osaamisesta ja hyvistä työsuorituksista ja myös kannustavat niihin.

Palkankorotusten suuruudesta, toteuttamistavasta ja ajankohdasta tulisi sopia ensisijaisesti yritystasolla, jolloin korotukset perustuisivat aidosti yrityksittäin vaihtelevaan palkanmaksuvaraan.

Palkitsevuutta ja kannustavuutta pitävät myös työntekijät tärkeimpinä palkkauksen perusteina. Samoin on tärkeää, että yrityskohtaisilla korotuserillä voidaan korjata palkkauksen epäkohtia ja vääristymiä. Jos kaikille maksetaan samansuuruiset yleiskorotukset, ei palkkauksen epäkohtia kyetä korjaamaan vaan ainoastaan jäädytetään vallitsevat palkkasuhteet.

Suomi on jäänyt palkanmuodostuksessa pahasti jälkeen kilpailijamaista. Meillä on pitkään ollut vallalla vanhanaikainen yleiskorotuksiin perustuva ajattelu, mikä on ylläpitänyt jäykkää palkanmuodostusta. Tämä on aiheuttanut yrityksille jo kilpailuhaitan muihin maihin verrattuna.

Vaikka työnantaja- ja työntekijäliitot keskenään sopivat palkankorotuksista, palkankorotukset maksetaan aina työnantajan pussista. Sen takia on oikein, että korotusten suuruutta ja kohdentamista koskevaa päätöksentekoa siirretään enemmän yritystasolle. On oikein, että vastuuta siirretään sinne, missä vastuu myös käytännössä kannetaan.

Palkansaajien ostovoima kasvaa

Tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikunta arvioi, että kaikkien palkansaajien yhteenlaskettu ostovoima kasvaa myös tänä vuonna. Tämä on suurelta osin parantuvan työllisyyden ansiota.

Työmarkkinoilla sopijaosapuolet kantavat vastuuta paitsi työehto- ja palkkaratkaisuista myös työpaikkojen säilymisestä ja työllisyydestä. Sen takia on tärkeää, että palkankorotusten ja palkkakehityksen ohella huomioon otetaan myös työllisyys. Maltilliset palkkaratkaisut ovat paras yhdistelmä ostovoiman ja työllisyyden turvaamisessa.

Toimikunnan tilastoluvuista nähdään, että palkansaajien reaaliansiot kohosivat vuosina 2008 – 2010 yhteensä lähes 7 prosenttia. Vaikka työttömyys kasvoi ja työllisyys heikkeni näinä vuosina, kasvoi palkansaajien yhteenlaskettu ostovoima siitä huolimatta yhteensä noin 5 prosenttia.

Taloudessa ei ole vieläkään saavutettu finanssi- ja talouskriisiä edeltänyttä tasoa. On tärkeää, että edessä olevat työmarkkina- ja palkkaratkaisut osaltaan luovat pohjaa talouskasvulle ja parantavat yritysten kilpailukykyä.  

Yleiskorotukset keskimäärin 1,5 prosenttia

Viimeisen vuoden aikana, elokuun 2010 ja kesäkuun 2011 välisenä aikana, sovituissa työehtosopimus- ja palkkaratkaisuissa yleiskorotukset ovat olleet EK:n tekemän yhteenvedon mukaan keskimäärin 1,5 prosenttia. Yhteenveto kattaa 220 työehtosopimus- ja palkkaratkaisua, jotka koskevat lähes miljoonaa palkansaajaa EK:n jäsenyrityksissä.

EK:n tavoitteena oli rajata yleiskorotukset korkeintaan yhteen prosenttiin. Suhteellisen maltilliset yleiskorotukset ovat antaneet sijaa myös yrityskohtaisille palkankorotuserille, jotka ovat olleet keskimäärin 0,5 prosenttia vuodessa. Kokonaiskorotukset ovat olleet näin ollen 2,0 prosenttia vuodessa.

Vaikka palkankorotukset ovat olleet suhteellisen maltillisia, on niihin pohjautuva ansiokehitys meillä edelleen nopeampaa kuin keskeisissä kilpailijamaissa. Menetettyä kilpailukykyä voidaan palauttaa kilpailijoita matalammilla korotuksilla.

Lisätietoja: Asiantuntija Seppo Saukkonen, puh. 09 4202 2297

Katso myös:

Kommentteja 0 kpl

Kommentoi

Lisää aiheesta