EU-huippukokous: askelia eteenpäin ja uusia jakolinjoja

12.12.2011


Penna Urrila

EU-maiden johtajien viimeviikkoinen huippukokous sujui jo totutusti talouskriisin ratkomisen merkeissä. Samalla varjoon jäi muita merkittäviäkin päätöksiä, kuten Kroatian jäsenyyssopimuksen allekirjoittaminen.

Kokoukseen oli ennalta kasattu valtavia ja osin epärealistisiakin odotuksia. Sitä kuvattiin jopa kohtalonhetkeksi euroalueen ja koko EU:n koossa pysymisen kannalta. Kaikista kovimmilla lausunnoilla pyrittiin vahvistamaan päättäjien kriisitietoisuutta, mutta kokouksen epäonnistuminen olisi toki ollut hyvin kielteinen signaali nyt jo kovin hermostuneille finanssimarkkinoille.

Kokouksessa sovittiin tiukasta budjettikurista

Valtionjohtajat pääsivät sopuun tiukasta budjettikurista sekä automaattisista rangaistuksista siitä lipeäville maille. Lisäksi pysyvää kriisinhallintamekanismia aikaistetaan puolella vuodella ja siinä siirrytään osin määräenemmistöpäätöksiin. Myös IMF:n lainakapasiteetin kasvattamiseen löytyi ratkaisu.

EK:n johtava ekonomisti Penna Urrila kommentoi lopputulosta kohtuulliseksi paketiksi, joka parantaa pidemmällä aikavälillä EU:n ja IMF:n kykyä reagoida ongelmiin. Budjettikurin tiukentaminen ja ennen kaikkea uskottavammat sanktiot tekevät tämänkaltaisten vaikeuksien toistumisen epätodennäköisemmäksi.

-Jotkut haaveilivat ’isosta singosta’ eli kertakaikkisesta ratkaisusta nykyiseen velkakriisiin. Tällaista ei kuitenkaan huippukokouksessa saatu, ja ainoastaan EKP voisi sellaisen edes rakentaa ryhtymällä ostamaan valtioiden velkakirjoja rajattomasti. Se on kuitenkin keskittynyt pankkisektorin rahoituksen turvaamiseen eikä ole halunnut lähteä koettelemaan mandaattinsa rajoja massiivisilla velkakirjaostoilla, Urrila arvioi tilannetta.

-Lähiaikoina kriisin kärjistyminen tai ratkeaminen riippuu pitkälti Italian ja Espanjan uusista hallituksista. Talouspolitiikan suunnanmuutoksen on oltava selvä ja ripeä, jolloin myös markkinoiden luottamus on mahdollista säilyttää ja palauttaa.”

Markkinareaktiot välittömästi kokouksen jälkeen ovat olleet kaksijakoiset. Sekä osakekurssit että valtionlainojen korot ovat heiluneet ilman selvää suuntaa.

Uusi poliittinen jakolinja syntynyt

Ehkä suurimman huomion kokouksen jälkeen on kuitenkin saanut uusi poliittinen jakolinja EU:ssa. Talouskurin tiukennuksesta perussopimuksia muuttamalla ei löytynyt yksimielisyyttä, joten asiassa lähdettiin etenemään hallitustenvälisellä sopimuksella. Ehkä jopa 26 jäsenmaata – kaikki Isoa-Britanniaa lukuun ottamatta – ovat lähtemässä tälle tielle.

Suomelle puolestaan vakausmekanismi EVM:n siirtyminen määräenemmistöpäätöksiin on ongelmallinen. Perustuslakivaliokunnan kannan mukaan se voi olla ristiriidassa perustuslakimme kanssa.

-Syntynyt poliittinen jako Ison-Britannian ja muun EU:n välillä ei mitenkään edistä koko EU:n tasapainoista kehittymistä. Suomen elinkeinoelämän näkökulmasta lopputulos ei myöskään saa olla se, että itse eristyisimme Euroopan päätöksenteosta. Perustuslakia tulee kunnioittaa, mutta on ehdottomasti pysyttävä aktiivisena toimijana euroalueen ja koko EU:n kehittämisessä. Tämä on välttämätöntä jo siksi, että lähivuosina on edessä monia Suomen elinkeinoelämän ja koko yhteiskunnan kannalta keskeisiä ratkaisuja joissa on pystyttävä välittämään omia näkökantojamme EU:n päätöksentekoon, Urrila arvioi.


 

Kommentteja 0 kpl

Kommentoi

Jaa

Lisää aiheesta