Julkistalous huhtikuussa 2013

Valtiovarainministeriö ennakoi valtiontalouden jäävän kuluvana vuonna 3,5 prosenttia alijäämäiseksi suhteessa bruttokansantuotteeseen. Kuntasektorin alijäämäksi muodostuu noin prosentti. Sosiaaliturvarahastojen reilun 2 prosentin ylijäämä tasapainottaa tilannetta ja supistaa koko julkisen talouden alijäämän tasolle 2,3 prosenttia bkt:sta. Tulevina vuosina valtiontalouden arvioidaan hiljalleen kohenevan. 

Hallitusohjelmaan kirjattu tavoite painaa valtiontalouden alijäämä noin prosenttiin bkt:sta vuoteen 2015 mennessä ei näytä toteutuvan. Myös tavoite painaa valtionvelan suhde bkt:hen laskuun on täpärällä. Eurokriisi ja maailmanlaajuisestikin heikko talouskasvu ovat vaikeuttaneet näihin tavoitteisiin pyrkimistä. Hallituksen päätökset kehittää yritysverotusta toiminnan laajentamiseen kannustavaksi kohentavat työllisyyttä ja julkista taloutta pitkällä tähtäimellä.

Kestävyysvaje suurentunut

Vaikka valtiontaloutta on hilattu asteittain kohti tasapainoa, valtiovarainministeriön tuore arvio julkisen talouden pitkän ajan kestävyydestä on aiempaa heikompi. EU-komission kehittämällä laskentatavalla arvioiden kestävyysvaje on 4,2 prosenttia bkt:sta. Tämä merkitsee, että Suomen julkisen talouden tasapainoa tulisi korjata 4,2 prosenttiyksikköä bkt:hen suhteutettuna, jotta talous olisi pitkällä tähtäimellä kestävällä pohjalla.

Vielä vuosi sitten kestävyysvajeeksi arvioitiin 3,5 prosenttia bkt:sta. Arviota on suurentanut julkisen talouden rahoitusaseman heikkeneminen laskennan lähtötilanteessa. Julkinen velka on kasvanut lähes joka vuosi nopeammin kuin bkt.

Tulevaisuuden kehityksen arviointiin liittyy tietenkin suurta epävarmuutta. Muun muassa korkotason muutoksilla on kestävyysvajeen kannalta sekä parantavia että heikentäviä vaikutuksia. Yleinen tuottavuuden nostokin parantaa tilannetta vain vähän. Selvästi tehokas keino parantaa julkisen talouden pitkän ajan kestävyyttä on tuottavuuden nostaminen julkisissa palveluissa.

Kehysneuvotteluissa tehtiin pientä säätöä ja suuria periaatelinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhoidon osalta päätettiin siirtää vastuuta palvelujen järjestämisestä nykyistä suuremmille yksiköille, pois pienten kuntien harteilta. Yksityiskohdissa riittää hiomista edelleen. Myös kuntien määrää pyritään vähentämään. Ajan oloon näillä ratkaisuilla saataneen kustannussäästöjä. Vuosina 2014-2017 toteutetaan ohjelma, jolla vähennetään kuntien lakisääteisten tehtävien perusteella säädettyjä velvoitteita. 
Kotitalousvähennystä kasvatetaan, ja työnteon kannustavuutta pyritään parantamaan ansiotuloverotuksen työtulovähennystä suurentamalla. Kuntien vastuuta pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa lisätään. Energia- ja ympäristöveroja koskevat ratkaisut merkitsevät erityisesti vientiyrityksille raskaita lisärasitteita.

Kuva suurempana (pdf)

Kuva suurempana (pdf)