Hinnat

Kuluttajahintojen nopea nousu oli Suomelle ominaista koko sotien jälkeisen ajan. Ilmiö liittyi talouspolitiikkaan, jossa devalvaatioiden avulla korjattiin teollisuuden heikentynyttä hintakilpailukykyä. Samanlaista politiikkaa noudatettiin myös kilpailijamaissa. Saksa oli poikkeus ja esikuva uutta politiikkaa hakeville muille Euroopan maille.

Vielä 1980-luvulla inflaatio oli kansainvälisesti yli 10 % vuodessa, mutta alentui nopeasti 1990-lukua lähestyttäessä. 90-luvun alkupuolen laman aikana kiinteistöjen ja arvopapereiden arvot romahtivat Suomessa ja talous joutui sodanjälkeisen ajan pahimpaan ahdinkoon.

Hintavakaus korostuu euroalueellaEU-jäsenyyden ja euron käyttöönoton vuoksi on tärkeää, että hinnat eivät nouse kilpailijamaita enemmän. Kuluttajahintojen nousu oli vuosina 2003–2005 Suomessa poikkeuksellisen hidasta. Tämä johtui osin auto- ja alkoholiverotuksen alentamisesta. Kansainvälisen kilpailun lisääntyminen on hillinnyt hintojen nousua myös Suomessa.

Vuosina 2007–2008 hinnat nousivat Suomessa jälleen euroalueen keskiarvoa enemmän. Tämä heikensi suomalaisen tuotannon kilpailukykyä maailmanmarkkinoilla. Kuluttajahintojen nousu pysähtyi vuonna 2009, ja useissa maissa hinnat jopa alenivat vuositasolla. Vuonna 2010 kuluttajahinnat nousivat 1,2 %.

Taantuman jälkeen hinnat nousussaÖljyn hinta on ollut Lähi-idän levottomuuksien ja taantuman jälkeen kasvavan kysynnän vuoksi nousussa. Vuoden 2010 alussa öljytynnyri maksoi yli 110 dollaria. Myös muiden raaka-aineiden hinnat ovat kohonneet yleisesti vuoden 2009 jälkeen. Suomen keskimääräinen (tarkoittaa tässä siis yleistä hintatasoa, eikä vain jotain raaka-aineita) hintataso on edelleen korkeampi kuin OECD-maissa keskimäärin.

Vaihtosuhde on heikentynytTeollisuustuotteiden hinnat eivät seuraa kuluttajahintaindeksiä, vaan hinnat määräytyvät kansainvälisillä markkinoilla. Kysynnän vaihtelut vaikuttavat tuottajahintoihin kuluttajahintoja voimakkaammin. Tuontihintoja heiluttavat raaka-aineiden hintamuutokset. Viimeisen kymmenen vuoden aikana tuontihinnat ovat nousseet selvästi vientihintoja enemmän, eli vaihtosuhde on heikentynyt.

Tähän ovat vaikuttaneet erityisesti öljyn ja muiden raaka-aineiden hinnat, mutta suomalaisten vientituotteiden hinnat ovat myös kehittyneet heikosti. Elektroniikassa hinnat ovat rakenteellisesti laskevia. Suomelle tärkeiden paperilaatujen vientihinnat ovat taas vähäisen kysynnän kasvun myötä nousseet vuosien mittaan niukasti. Sellun hinta on sitä vastoin kohonnut Kiinan voimakkaan kysynnän vuoksi ja tämä on osaltaan parantanut vaihtosuhdetta.