- Tämän sivun sisällöstä vastaa ekonomisti Jouko Kangasniemi
Teollisuustuotannon rakenne |
Metalliteollisuus on järjestänyt kokolailla uudestaan toimintansa, mutta ainoa selvästi osuuttaan menettänyt toimiala on kulkuneuvoteollisuus. Alalla onkin kova hintakilpailu kilpailijamaiden telakoiden saamien merkittävien tukiaisten vuoksi.
Elektroniikka nousi yhdeksi talouden tukijaloista 90-luvulla
Teollistumisen ajan kenties suurin yksittäinen muutos tapahtui vasta 1990-luvulla elektroniikka- ja sähköteollisuuden noustua metsä- ja metalliteollisuuden rinnalle viennin kolmanneksi tukijalaksi.
Metsäteollisuudessa saha- ja vaneriteollisuuden osuus pieneni korkealuokkaisten paperilaatujen valmistuksen lisääntyessä. Alan suuri murros näkyy siinä, että 2008 metsäteollisuus ajautui vaikeuksiin kohonneiden kustannusten ja hiipuvan kysynnän myötä.
Rakennemuutos jatkuu
Maailmanlaajuinen taantuma vaikuttaa kaikkiin aloihin ja rakennemuutos jatkuu edelleen. Elektroniikkateollisuus on ollut vaikeuksissa vuodesta 2008 alkaen. Nokian Salon tehtaan sulkemisen myötä alan tuotanto-osuus palasi 1990-luvun alun lukemiin. Kemianteollisuus on ollut viime vuosina vahvassa nousussa ja ala on jo noussut arvonlisäyksellä mitattuna metsäteollisuuden rinnalle.
Teollisuuden osuus kokonaistuotannosta laski voimakkaasti vuonna 2009, ja palautui vain hieman vuosina 2010–2011. Pärjääminen kansainvälisessä kilpailussa on vaikeaa, eikä pohjoismaisella kustannustasolla ole helppoa tehdä kannattavaa massatuotantoa.
Kehitys tapahtuu usein itse tuotteissa ja päätoimialojen sisällä, jolloin rakennemuutokset saattoivat jäädä toimialatarkasteluissa kokonaan piiloon. Erikoistuminen ja siirtyminen korkeamman jalostusasteen tuotteisiin on eräs keino menestyä markkinoilla. Energia- ja ympäristötekniikka on potentiaalinen menestyjä, sillä Suomessa on paljon alaan liittyvää osaamista.