Työttömyys

1990-luvun alun laman jälkeen Suomessa oli lähes puoli miljoonaa työtöntä. Työttömyysaste nousi Suomessa tuolloin lamassa selvästi korkeammalle kuin useimmissa kilpailijamaissa. Ero muihin maihin on viime vuosina kurottu nopean talouskasvun ansiosta kiinni, sillä työttömyys laski vuonna 2008 jo noin 6,5 %:n tasolle. Useilla aloilla on jo kärsitty työvoimapulasta. Talouden taantuma kohotti työttömyysasteen vuoden 2009 lopussa yhdeksään prosenttiin. Vuonna 2011 työttömyysaste oli hieman alle kahdeksan prosenttia.

Työvoiman kysyntä ja tarjonta ei kohtaaViime vuosien varsin hyvästä kasvusta huolimatta edelleen korkealla oleva työttömyys kertoo, että kysyntä ja tarjonta eivät aina kohtaa Suomen työmarkkinoilla. Edistystäkin asiassa on tapahtunut, sillä työvoimaviranomaiset ovat viime aikoina esimerkiksi tehostaneet pitkäaikaistyöttömien aktivointia. Osa toimenpiteistä ei edelleenkään valitettavasti juuri lisää työllisyyden todennäköisyyttä.

Erilaisissa työvoimapoliittisissa toimenpiteissä oli vuonna 2011 lähes 85 000 henkeä. Jos lasketaan yhteen Työ- ja elinkeinoministeriön rekisteristä työttömät, työttömyyseläkeläiset ja työvoimapoliittisissa toimenpiteissä olevat, saadaan vapaana olevan työvoiman määräksi yli 360 000 henkeä.

Euroopan työttömyys huolestuttavan korkeallaTyöttömyys on ollut perinteisesti suhteellisesti korkea koko Euroopan tasolla ja viime aikoina etenkin Etelä-Euroopan työttömyys on kohonnut selvästi. Yhdysvalloissa ja suurissa taloudellisissa vaikeuksissa vuosikausia eläneessä Japanissakin on perinteisesti ollut suhteessa vähemmän työttömiä. USA:n työttömyys kääntyi finanssikriisin myötä jyrkkään nousuun, mutta maan työttömyys on jo lähtenyt uudelleen laskuun.

Monessa Euroopan maassa joudutaan tosissaan miettimään keinoja työmarkkinoiden toiminnan tehostamiseksi, jotta jo ennestään heikossa kunnossa oleva julkinen talous selviää väestön ikääntymisen aiheuttamista lisäkustannuksista.