Ulkomaankauppa

Ulkomaankauppa on aina ollut erittäin merkityksellistä Suomelle. Tämä on korostunut viime vuosina sekä talouden ylä- että alamäissä. Kokonaisvienti nelinkertaistui 1990-luvun alun laman lukemista vuoteen 2008 mennessä. Vuonna 2009 tavaroiden ja palvelujen vienti supistui peräti viidesosalla. Vuonna 2011 viennin arvo kasvoi 4 %. Vuonna 2011 tavaroiden ja palveluiden viennin arvo oli 74,9 mrd euroa, ja viennin osuus bkt:sta oli 39,1 %. Tuonnin osuus oli 39,6 %.

Viennin bkt-suhde korkein Luxemburgissa ja alhaisin Kreikassa Viennin suhde bruttokansantuotteeseen on hyvin korkea mm. Luxemburgissa, Irlannissa, Unkarissa ja Belgiassa. Luxemburgin lukuja selittää maan vahva rahoitussektori. Saksassakin osuus oli vuonna 2010 yli 40 %. Kreikan vientisektori sen sijaan on varsin pieni. USA:ssa ja Japanissa sekä viennin että tuonnin osuus on vähäinen, mikä kuvastaa suurten maiden teknologista itseriittoisuutta. EU-maidenkin ulkomaankaupasta varsinaisen ulkokaupan osuus bkt:sta on vain noin 10 %.

Vaihtotase alijäämäiseksiVaihtotase kääntyi alijäämäiseksi vuonna 2011. Edellisen kerran vaihtotase oli miinuksella vuonna 1993. Viennin ja teollisuustuotannon huima kasvu ylläpiti ylijäämää 90-luvun puolivälistä lähtien. Ylijäämät tosin supistuivat 2000-luvun loppua kohden. Viennin kasvu ei ole palautunut vuoden 2009 romahduksesta, ja samaan aikaan tuontihintojen nousu on kasvattanut tuonnin arvoa. Vaihtotaseen alijäämä oli vuonna 2011 noin miljardi euroa. Suurimmillaan vaihtotaseen ylijäämä oli 12 miljardia euroa vuonna 2002.

Tarkempia tietoja viennistä ja tuonnista kohdasta yritysten kansainvälinen toiminta