Lisätietoja:
Vastaava ekonomisti Simo Pinomaa

Valtion ja kuntien talous

Julkisen talouden – valtio, kunnat ja sosiaalirahastot yhteensä – alijäämä oli vuosina 2009 ja 2010 suuruudeltaan noin 2,7%  ja 2,8% suhteessa bruttokansantuotteeseen.  Talouskasvun, elvytystoimien loppumisen ja veronkorotusten ansiosta alijäämä pienentyi vuonna 2011 noin 1 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Suomen julkinen talous ei taantumankaan aikana rikkonut EU:n vakaussopimuksen 3 prosentin alijäämärajaa. Suotuisan talouskasvun oloissa ja hallituksen tekemien veronkiristysten ja menoleikkausten seurauksena alijäämä edelleen pienentyy.

Tilanteesta saa kuitenkin liian myönteisen kuvan. Tämä johtuu siitä, että yksityisen eläkejärjestelmän vuotuinen ylijäämä on Suomessa sisällytetty julkisen talouden tasapainolaskelmaan. Muissa EU-maissa vastaavaa korjausta ei yleensä tehdä.

Julkisen bruttovelan kehityksen kannalta on oleellista tarkastella vain valtion ja kuntien yhteenlaskettua alijäämää, joka käytännössä kerryttää julkista bruttovelkaa. Tämä eläkkeiden rahoitukseen kerätyistä ylijäämistä puhdistettu alijäämä on tänä vuonna Suomessa suuruudeltaan noin 4 % suhteessa kokonaistuotantoon eli noin 8 miljardia euroa.

EK:n laskelmien mukaan valtion ja kuntien alijäämää on vielä vaalikauden lopulla vuonna 2015 noin 2,5 % bruttokansantuotteesta. Kuntien osuus alijäämästä on noin 0,5%-yksikköä  ja valtion noin 2%-yksikköä. Hallitusohjelman alijäämätavoite (valtion alijäämä enintään 1 % BKT:sta) ei siis toteudu ainakaan nykyisten talousennusteiden valossa.

Julkisen velan BKT-suhde ei näyttäisi kääntyvän laskuun vaan nousee vuonna 2015 noin 52,5 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen.
EK:n laskelmassa on käytetty VM:n kehyspäätöksessä maaliskuussa 2012 julkistamia talouden kasvulukuja.

Julkisen talouden suurin pitkän ajan haaste on kestävyysvaje

Tulevaisuutta varjostaa väestön ikääntyminen ja siitä johtuva ikäsidonnaisten menojen nopea kasvu lähivuosikymmeninä. Valtiovarainministeriö arvioi keväällä 2012, että julkisessa taloudessa on kestävyysvaje, joka on suuruudeltaan noin 3,5 % BKT:sta eli nykyrahassa noin 7 mrd euroa.

Eri tutkimuslaitokset ovat esittäneet kestävyysvajeen suuruudesta VM:n laskelmasta poikkeavia arvioita. On kuitenkin ilmeistä, että julkisen talouden tasapainottaminen vaatii lähivuosina määrätietoisia toimia. Julkista taloutta on tuettava pidentämällä työuria, vähentämällä julkisia menoja ja kehittämällä verotuksen rakennetta.