Lisätietoja:
Vastaava ekonomisti Simo Pinomaa

Julkinen talous

Julkisen talouden – valtio, kunnat ja sosiaalirahastot yhteensä – alijäämä on viime vuosina vaihdellut taloudellisen tilanteen mukana. Taantuman iskettyä alijäämä oli vuosina 2009 ja 2010 suuruudeltaan noin 2,8 % suhteessa bruttokansantuotteeseen. Sen jälkeen talouskasvun nopeutumisen, elvytystoimien loppumisen ja veronkorotusten takia alijäämä pienentyi noin 1½ prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Suomen julkinen talous ei siis taantumankaan aikana rikkonut EU:n vakaussopimuksen 3 prosentin alijäämärajaa. Myös Suomen julkisen talouden bruttovelka suhteessa BKT:hen on pysynyt toistaiseksi EU:n vakaussopimuksen määrittämän 60 prosentin alapuolella.

Valtion ja kuntien alijäämä kerryttää velkaa

Suomen julkisen talouden tilasta saa kuitenkin helposti liian myönteisen kuvan. Tämä johtuu siitä, että yksityisen eläkejärjestelmän vuotuinen ylijäämä on Suomessa sisällytetty julkisen talouden tasapainolaskelmaan. EU-maiden eläkejärjestelmät poikkeavat paljon toisistaan. Useimmissa maissa vastaavaa korjausta ei tehdä. Suomessa eläkejärjestelmän ylijäämä on viime vuosina ollut lähes 3 prosenttia BKT:sta.

Julkisen bruttovelan kehityksen kannalta on oleellista tarkastella vain valtion ja kuntien alijäämää, joka käytännössä kerryttää julkista bruttovelkaa. Tämä eläkkeiden rahoitukseen kerätyistä ylijäämistä puhdistettu alijäämä on tänä vuonna Suomessa suuruudeltaan lähes 4 % suhteessa kokonaistuotantoon.

Kuntien alijäämä on viime vuosina pysytellyt keskimäärin ½ prosentin tuntumassa suhteessa BKT:hen. Valtion alijäämä sen sijaan on vaihdellut rajusti. Vuonna 2010 se oli 5,3 prosenttia BKT:sta. Katso kuvio Julkisen talouden tasapaino 1975–2011.

Tavoitteena painaa alijäämä 1 prosenttiin BKT:sta

Hallitus on asettanut tavoitteekseen, että valtion alijäämä painuu 1 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2015. Tätä tavoitetta hallituksen on erittäin vaikea saavuttaa. Katso EK:n arvioita talouskasvun, työurien ja säästöjen vaikutuksista julkiseen talouteen.

Hallitus on sopinut, että menoleikkauksia ja veronkirityksiä tehdään yhtä paljon. Hallituskauden aikana tämä periaate ei näytä toteutuvan.  Veronkiristyksiä tehdään paljon enemmän kuin menoleikkauksia. Katso Leikataanko menoja yhtä paljon kuin nostetaan veroja?

Julkisen talouden pitkän ajan haasteita kuvataan kestävyysvajeella

Tulevaisuutta varjostaa väestön ikääntyminen ja siitä johtuva ikäsidonnaisten menojen nopea kasvu lähivuosikymmeninä. Euroopan komissio arvioi joulukuussa 2012, että julkisessa taloudessa on kestävyysvaje, joka on suuruudeltaan lähes 6% suhteessa BKT:seen, mikä on selvästi EU-maiden keskiarvoa enemmän.

Eri tutkimuslaitokset ovat esittäneet kestävyysvajeen suuruudesta poikkeavia arvioita, ikääntymisen kustannuksia on vaikea arvioida etukäteen. On kuitenkin ilmeistä, että julkisen talouden tasapainottaminen vaatii lähivuosina määrätietoisia toimia. Julkista taloutta on tuettava pidentämällä työuria, tehostamalla julkista taloutta ja vähentämällä julkisia menoja sekä kehittämällä verotuksen rakennetta.