Lisätietoja:
Vastaava ekonomisti Simo Pinomaa

EK:n budjettikanta 2012

Yritysten toimintaedellytykset turvattava
Maailmantalouden epävarmuus on selvästi suurempaa kuin hallitusohjelmaa kirjoitettaessa arvioitiin. Tilastotiedot ja ennakolliset indikaattorit osoittavat kansainvälisten suhdannenäkymien heikentyneen nopeasti. Myös Suomessa luottamus on heikentynyt ja talouskasvu hidastunee kuluvan vuoden jälkipuoliskolla.

Julkisen talouden sopeuttaminen tulee toteuttaa siten, että se heikentää talouskasvua mahdollisimman vähän. Samalla on huolehdittava yritysten toimintaedellytyksistä. Julkisen talouden kestävyyden kannalta on välttämätöntä, että työuria pidennetään. Verotuksen painopistettä tulee siirtää pois työn verotuksesta kohti kulutuksen ja kiinteän omaisuuden verotusta.

On myönteistä, että hallitus tekee luvatut valtiontalouden säästöt jo ensi vuoden budjetissa. Valtion velan BKT–suhteen kääntäminen laskuun edellyttää selvästi suurempaa menokuria kuin mihin hallitus nyt on sitoutunut. On ilmeistä, että ensi vuodelle esitettyjen runsaan 2 miljardin euron sopeutustoimien lisäksi julkista taloutta pitää jatkossa tervehdyttää useilla miljardeilla euroilla.

Julkisen talouden menosäästöjen kannalta kuntapalvelujen tuottavuuden nostaminen on välttämätöntä. Tämä edellyttää mittavaa uudistusta kunta- ja palvelurakenteessa. EK antaa tukensa hallituksen kuntauudistukselle, mikäli se johtaa todellisiin säästöihin ja toiminnan tehostumiseen. 

Yhteisöveroa alennettava selvästi
Suomen menestys on kiinni siitä, miten suotuisan kilpailuympäristön yrityksille pystymme luomaan. Tänne ei saada kotimaisia, saati ulkomaisia investointeja elleivät kilpailukykytekijät ole kohdallaan.

Yhteisöveron yhden prosenttiyksikön huojennus on oikea toimenpide, mutta alennus on kansainväliseen kilpailutilanteeseen nähden täysin riittämätön. Toisaalta samaan aikaan kiristetään pääomaverotusta, mikä heikentää yrittämisen edellytyksiä entisestään. Kasvun tukemiseksi olisi tärkeää, että selvitykset tutkimus- ja kehitystoiminnan kannusteista johtaisivat käytännön toimiin.

Pääomaverokannan korottaminen ja sen muuttaminen progressiiviseksi on virheellistä veropolitiikkaa. Muutos on voimakas viesti, ettei Suomessa kannusteta yrittäjätoimintaan liittyvään riskinottoon. Pääoma- ja osinkoverotuksen kiristyminen kohdistuu erityisesti kasvuhakuisiin ja työllistäviin pk-yrityksiin. Osinkojen kokonaisverotuksen kiristäminen on vastoin kansainvälistä suuntausta ja syrjii suomalaista omistamista.

Energiaveroleikkurin laajennus saatava voimaan ensi vuoden alussa
Energiaintensiivisten yritysten tukemiseen tarkoitettua energiaveroleikkuria tulee laajentaa ensi vuoden alusta lähtien. Tiukasta talouskurista huolimatta on huolehdittava siitä, ettei tyrehdytetä kasvun mahdollisuuksia ja vahingoiteta vientiteollisuutemme kilpailukykyä. Energiaa paljon käyttävien yritysten energiaverot on alennettava hallitusohjelman mukaisesti EU-säädösten sallimaan minimitasoon asti.
 
Energiaverot nousivat merkittävästi tämän vuoden alussa, ja Suomi on nyt maailman kireimpien energiaverottajien joukossa. Vaikka energian käyttöä teollisuudessa on tehostettu ja tehostetaan edelleen, energia säilyy välttämättömänä tuotannontekijänä energiaintensiivisillä yrityksillä.

Lisäksi Suomen vientiteollisuus on esimerkiksi EU-maista keskimääräistä energiaintensiivisempää. Energiaverotuksen palautusjärjestelmän tehostaminen mahdollistaisi energiaa paljon käyttävälle teollisuudelle tasavertaisemman aseman ulkomaisiin kilpailijoihin verrattuna.
 
Päätös energiaveroleikkurin laajentamisesta EU-säännösten sallimaan määrään asti ja voimaantulosta vuoden 2012 alusta lähtien tulee tehdä budjettiriihessä. Veronpalautukset maksetaan yrityksille melkein vuoden viiveellä, joten asiaa ei ole syytä lykätä.
 
Logistiikan kilpailukyky turvattava  
Toimiva liikennejärjestelmä ja kilpailukykyinen logistiikka ovat keskeinen kasvun edellytys. Pitkäjänteisten väyläinvestointien rinnalla on tärkeä huolehtia siitä, että väylien kunto ei pääse rapautumaan. Perusväylänpidon rahoituksesta ei näin ollen pidä tinkiä.
 
Myöskään logistiikan kustannuskilpailukykyä ei pidä heikentää. Huolestuttavaa on, että ensi vuodelle uhkaa tulla kaksi päällekkäistä veronkorotusta dieselpolttoaineelle. Edellisen hallituksen dieselveropäätöksen seurauksena tavaraliikenteen kustannukset kasvavat noin 70 miljoonalla eurolla vuoden 2012 alussa. Nyt liikennepolttoaineille ollaan valmistelemassa edelleen lisäkorotuksia.

Logistiikkakustannukset ovat Suomessa jo sijainnin vuoksi korkealla tasolla. Polttoainekulut kertautuvat koko toimitusketjussa, joten kuljetuskustannuksilla on suuri merkitys koko elinkeinoelämälle.  Näin ollen on huolehdittava, että verotuksella ei nosteta tavaraliikenteen kustannuksia ja siten heikennetä yritysten kilpailukykyä.
 
Työnverotus ei saa kiristyä
Elinkeinoelämälle on pettymys, että työn tekoa rasitetaan ankaralla verotuksella. Työn verotus todellisuudessa ensi vuonna kiristyy kunnallisveroihin ja eläkemaksuihin kohdistuvan nousupaineen vuoksi. Lähtökohtana tulee olla ansiotuloverotuksen kokonaisuus ja näin ollen myös sosiaalivakuutusmaksujen ja eläkevakuutusmaksujen mahdollisen nousun tuoma kiristys on kompensoitava. VM:n esittämä inflaatiotarkistus edellyttää ensi vuodelle erittäin maltillista palkka- ja hintakehitystä.

EK vastustaa myös perusturvan korottamista tasolle, joka kilpailee työnteon kanssa. Hallitus kaavailee työttömyysturvan peruspäivärahan ja työmarkkinatuen korottamista 100 eurolla kuukaudessa 1.1.2012 lukien. Esitys lisäisi valtion ensi vuoden menoja arviolta 230 miljoonalla eurolla. Perusturvan tasoa ei tulisi asettaa tasolle, joka kilpailee työnteon kanssa.

Yliopistorahoitusta ei pidä leikata
Valtiontalouden tiukassa tilanteessa tarvitaan menokuria. On kuitenkin tärkeää ottaa huomioon, että panostukset koulutuksen ja tutkimukseen eivät ole ainoastaan menoerä. Ne ovat ennen kaikkea investointi tulevaisuuteen. Hallitusohjelmassa korostetaan vahvasti koulutuksen ja tutkimuksen merkitystä sekä asetetaan TKI-investointien tavoitteeksi erittäin kunnianhimoisesti neljä prosenttia bruttokansantuotteesta.

Osaamispohjainen talouskasvu tarvitsee huippuosaamista ja sen varmistamiseksi on edelleen panostettava voimakkaasti yliopistojen toimintaedellytyksiin. Tutkimuksen ja opetuksen laatu ja vaikuttavuus ovat yliopistojen keskeisimpiä tavoitteita. Laatua voidaan nostaa toimintaa kehittämällä, mutta se edellyttää myös riittävää pitkäjänteistä rahoitusta.

EK onkin hämmästynyt valtionvarainministeriön ehdotuksesta leikata etupainotteisesti yliopistojen toimintamenoja. Hallitusohjelmassakin asetettujen säästötavoitteiden toteuttamiseksi yliopistoille on annettava riittävä mahdollisuus rakenteellisen uudistamisen ja toiminnan tehostamisen kautta hakea tarvittavia säästöjä. Liian nopeasti toteutettavat leikkaukset voivat jopa vaarantaa välttämättömän ja hyvin alkaneen yliopistojen kehittämisen sekä uuden yliopistolain mahdollisuuksien hyödyntämisen.

Yliopistojen liian pieni perusrahoitus vähentää niiden toiminnan joustavuutta. Suomalaisten yliopistojen rahoituksen niukkuus tulee esille verrattaessa niiden resursseja ulkomaisiin korkeatasoisiin yliopistoihin. Perusrahoituksen jälkeenjääneisyys näkyy mm. huonona opiskelijamäärien ja opetusresurssien välisenä suhteena, tieteellisen tason laskuna ja vanhentuneena tutkimusinfrastruktuurina. Yliopistojen kansainvälisesti kilpailukykyinen toimintaympäristö on perusedellytys ulkomaisten tutkijoiden ja opiskelijoiden houkuttelemiseksi Suomeen.

Yliopistojen rahoituspohjaa ollaan laajentamassa. Ne voivat käyttää toimintaansa myös yliopistojen liiketoiminnasta, lahjoituksista ja pääomatuotoista saatavaa varallisuutta. Tämän varallisuuden kartuttaminen tapahtuu pitkäjänteisesti eikä se tule korvaamaan yliopistojen perusrahoitusta. Valtio on tulevaisuudessakin yliopistojen päärahoittaja. Myös yliopistojen rahoitusmallia ollaan uudistamassa. Tavoitteena on, että vuodesta 2013 yliopistojen voimavarat kohdennetaan laadun parantamiseen, hyödynnettävyyden edistämiseen ja kansainvälisyyden lisäämisen.

Innovaatiopolitiikan merkitys kasvussa
Kansainvälisessä liiketoimintaympäristössä on tapahtumassa suuria muutoksia, jotka tuovat sekä haasteita että mahdollisuuksia yrityksille ja koko yhteiskunnalle. Yritystoiminnan ja innovaatiotoiminnan edellytyksiin vaikuttaa voimakkaasti se, että arvoketjut pilkkoutuvat globaalisti uudella tavalla. Kansakunnat erikoistuvat arvoketjun osa-alueisiin, joissa ne ovat parhaita ja kilpailukykyisimpiä.

Suomessa elinkeinojen ja toimialojen rakennemuutokset heijastuvat myös osaltaan innovaatiotoimintaan. Omia paineitaan tuovat myös digitalisoituminen, väestön ikääntyminen sekä ilmastonmuutos ja kestävän kehityksen kaltaiset ns. suuret yhteiskunnalliset haasteet. Muutokset korostavat EK:n mielestä innovaatiopolitiikan keskeistä merkitystä yritysten ja Suomen kilpailukyvylle.

Hallituksen tavoitteena on luoda Suomeen maailman parhaat edellytykset korkean osaamisen ja liiketoiminnan harjoittamiselle. Hallituskauden painopisteitä ovat viennin ja kansainvälistymisen lisääminen, kotimaisen jalostusarvon kasvattaminen, uuden kasvun ja kasvuyrittäjyyden sekä uusien työpaikkojen synnyttäminen samoin kuin koulutustason parempi hyödyntäminen.

Julkista t&k&i –rahoitusta ei pidä leikata
Hallitus on asettanut kunnianhimoisen tavoitteen saavuttaa 4 %:n bkt-osuus tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa hallituskaudella, mikä heijastaa tahtoa jatkaa menestyksellistä innovaatiopolitiikkaa. Tavoite nykyisessä tilanteessa erittäin haasteellinen, kun yritykset vastaavat noin 70 prosentista t&k –panostuksista. Yritystukien leikkaaminen kohdistuu valtaosin
Tekesin rahoitukseen, mikä on ristiriidassa hallituksen tavoitteiden kanssa.

Julkinen t&k&i -toiminnan rahoitus on keskeisin instrumentti tukea uuden luomista ja uudistumista, eikä siihen tule ensisijaisesti kohdentaa menosäästöjä. Tekesin rahoituksen merkitys yritysten kehittämistoimintaa aktivoivana tekijänä ja riskinjakajana on suuri. Se mahdollistaa yritysten ja yliopistojen välisen tavoitteellisen yhteistyön, kansainvälisen verkostoitumisen huippuosaajien kanssa sekä isojen yritysten ja pk-yritysten tärkeän yhteistyön. Kansainvälisesti vertailtuna julkinen t&k&i -rahoitus yrityksille on Suomessa alhaisella tasolla, eikä sitä pidä EK:n mielestä entisestään pienentää.

T&k-toimintaa harjoittavien yritysten määrän kasvattamiseksi ja yritysten uudistumista tulee lisäksi kannustaa erillisellä t&k -verokannustimella.

Perusteita yritystukien leikkaamiseen ei ole
Hallitus selvittää yritystukien toimivuuden ja tarkoituksenmukaisuuden ja tekee siltä pohjalta tarvittavat muutokset ja tukisäästöt. EK:n mielestä paikallisten ja alueellisten elinkeinotukien, kansallisten elinkeinotukien ja EU-rakennerahastojen kautta maksettavien tukien selvittäminen yritystukia koskevan selvityksen yhteydessä on tärkeä ja keskeinen osa selvitystä.

Alueellisesta yritystukijärjestelmästä ja sen valtakunnallisesta ohjauksesta olisi pystyttävä muodostamaan nykyistä parempi kokonaiskuva. EK:n näkemyksen mukaan hallitusohjelman mukaiseen säästötavoitteeseen tulee ensisijaisesti pyrkiä järjestelmän hallinnointia tehostamalla. Perusteita yleiselle yritystukien leikkaamiselle ei ole. Yritystukien leikkaamista arvioitaessa on tarkasteltava sekä valtakunnallisia ja että alueellisia tukia.

Kehitysmäärärahoista 20 miljoonaa euroa Finnfundille
Ulkoasiainministeriö esitti Teollisen yhteistyön rahasto Oy:n (Finnfund) pääomaa korotettavaksi 20 miljoonalla eurolla. VM:n esitys oli 10 miljoonaa euroa. EK:n kanta on, että Finnfundin pääomankorotukseen tulee suunnata kansainvälisen kehitysyhteistyön määrärahoista vuonna 2012 vähintään UM:n esittämät 20 miljoonaa euroa. Hallituskauden tulevina vuosina vuotuisien korotusten suuruutta tulee harkita vielä tästä nostettavaksi.
 
Finnfund tarvitsee uutta pääomaa tilanteessa, jossa kasvumarkkinat löytyvät kehitysmaista. Suomen elinehto on yritystemme menestys näillä kasvumarkkinoilla ja aiempaa suuremmalla joukolla suomalaisia yrityksiä on tähän edellytykset, mutta yritysten kansainvälisen toiminnan rahoitus on vaikeutumassa taloudellisen epävarmuuden johdosta. Varsinkin pk-yrityksille Finnfund on arvokas yhteistyökumppani.

Finnfund toimii itsekannattavasti ja kierrättää omia ja katalysoimiaan pääomia yhä uusiin hankkeisiin yhteistyössä suomalaisten yritysten kanssa. Yhtiöön sijoitettu pääoma ei kulu vaan on käytettävissä yhä uudelleen. Pohjoismaisiin kilpailijoihinsa verrattuna Finnfund toimii huomattavasti pienemmällä pääomalla, pienemmillä pääoman korotuksilla viime vuosina ja hyvin suurella velkavivulla. Ilman pääoman huomattavaa korotusta mahdollisuudet toiminnan laajentamiseen ovat heikot.

Lue, miten syntyy valtion talousarvio

EK:n budjettikanta 2011