Lisätietoja:
Vastaava ekonomisti Simo Pinomaa

Kuntatalous

Suurin osa julkisista menoista syntyy kuntasektorillaKuntatalouden tehostaminen on erityisen tärkeää, sillä suurin osa julkisista menoista syntyy kuntasektorilla. Esimerkiksi julkinen sosiaali- ja terveystoimi sekä opetustoimi yliopistoja lukuun ottamatta ovat kuntien järjestämisvastuulla.

Kunnissa työskenteli vuonna 2010 noin 510 000 henkeä, mikä on noin 77 prosenttia julkisen sektorin henkilöstöstä. Kuntasektorin tuottavuus alentui vuosina 2000–2008 keskimäärin noin prosentilla vuodessa. Polttava kysymys on, miten kunnat saadaan toimimaan entistä taloudellisemmin ja nostamaan tuottavuutta. Eräs ratkaisu on kuntapalvelujen kilpailuttaminen.

Kunnat kahden tulen välissäTehtävä ei ole helppo, sillä voidaan väittää, että kunnat ovat kahden tulen välissä. Vaaditaan tuottavuuden parantamista samalla kun eduskunnassa edellytetään parempaa palvelutasoa ja kokonaan uusia palveluja.

Kuntatalouden tervehdyttämisen kannalta onkin ensiarvoisen tärkeää, että kunnille ei aseteta uusia tehtäviä.

Valtionosuusjärjestelmää ohjaa kuntia...Kuntien toimintaa voidaan tehostaa kehittämällä valtionosuusjärjestelmää. Kokonsa ja elinkeino- ja väestörakenteensa vuoksi kunnilla on erilaiset mahdollisuudet rahoittaa itse niille säädetyt palveluvelvoitteet.  Tämä on johtanut siihen, että kuntien palvelukykyä on tasattu valtionosuusjärjestelmän avulla. Järjestelmän ehtojen kautta valtio voi ohjata kuntia toimimaan entistä taloudellisemmin ja tuottavammin.

Nykyisin kunnat rahoittavat menoistaan noin puolet omilla verotuloilla, vajaat 30 prosenttia toimintatuloilla ja maksuilla, hieman alle viidenneksen valtionosuuksilla sekä loput lainanotolla.

...mutta järjestelmään tarvitaan muutoksiaLähtökohdaltaan valtionosuudet kannustavat jo nyt taloudellisuuteen. Valtionosuuden määrähän ei alene, jos yksittäinen valtionosuuden saaja kykenee tehostamaan toimintaansa niin, että samat palvelut tuotetaan kustannustehokkaammin.

Valtionosuusjärjestelmään tarvitaan kuitenkin muutoksia. Yksi ongelma liittyy siihen, että nykyisin valtionosuuksia korotetaan automaattisesti kuntapalvelujen hintojen nousun verran. Siis valtionosuuksien perusteena oleviin kuntien menoihin tehdään täysimääräinen indeksitarkistus.

Valtionosuusjärjestelmä ei kannusta palkkamalttiinSuurelta osin kuntapalvelujen hintojen nousun taustalla ovat kuntien palkankorotukset. Järjestelmä ei nykyisellään kannusta kunnallisia työmarkkinaosapuolia riittävästi palkkamalttiin, kun tiedossa on, että valtion piikki on auki.

Käytettävän indeksin olisikin tässä suhteessa oltava sellainen, jonka kehitykseen kunnat itse eivät voi suoraan vaikuttaa. Tällainen voisi olla esimerkiksi yleinen ansiotasoindeksi tai kuluttajahintaindeksi.
 
Menokatto houkuttelisi uudistumaanKuntien menoille pitäisi myös asettaa vastaavanlainen menokatto kuin on valtion taloudessa. Tämä voitaisiin toteuttaa peruspalveluohjelman yhteydessä. Käytännössä siis sovittaisiin, kuinka paljon kuntien menot voivat reaalisesti kasvaa esimerkiksi seuraavan neljän vuoden aikana.

Kehyksissä voitaisiin ottaa sopivalla tavalla huomioon myös kustannustason muutos. Menokattoa kohotettaisiin vuosittain esimerkiksi yleistä ansiotason nousua vastaavasti. Voisi olla myös luontevaa, että kuntien investoinnit jäisivät menokaton ulkopuolelle.  Menokatto ei saisi estää kuntia tekemästä kasvua tukevia investointeja.

Valtio voisi valvoa kehysten pitävyyttä. Valtionavut tulisi kytkeä kunnan kykyyn pitää menot kehyksissä.

Mitä rahoittaa kunta, mitä asukas itse?Muutos voisi johtaa kunnissa entistä avoimempaan keskusteluun, mitkä palvelut kunta rahoittaa ja mitkä kuuluvat entistä enemmän asiakkaiden omavastuun piiriin. Parhaimmillaan menokatto houkuttelisi kuntia uudistumaan niin, että kunnan palvelutarjonta vastaisi parhaalla tavalla kulloistakin palvelutarvetta.

Kuntien menokatto ja entistä tiukempi valtionosuusmenettely todennäköisesti pitäisivät kuntien menot nykyistä paremmin kurissa. Tämä pienentäisi kunnallisveron kiristystarvetta, mikä helpottaisi nykyistä veropolitiikan koordinaatio-ongelmaa.

Kunnallisverot noususuunnassaKunnallisveroprosentin kohottaminen on kiristämässä työn verotusta lähivuosina. Tämä siitä huolimatta, että yhteiskunnassa on laaja yhteisymmärrys, että työn verotusta pitäisi alentaa.