Tämän sivun sisällöstä vastaa Johan Åström.

Sosiaalilainsäädäntö

Työurat  nykyistä pidemmiksi

Työmarkkinakeskusjärjestöt sopivat 22.3.2012 eräistä toimenpiteistä työurien pidentämiseksi. Sopimuksessa on linjauksia työurien pidentämiseksi ja vuoden 2005 eläkeuudistuksen jatkamiseksi. Osa-aikaeläkkeen ikäraja nousee 60 vuodesta 61 vuoteen. Työeläkejärjestelmässä oleva mahdollisuus siirtyä varhennetulle vanhuuseläkkeelle 62 vuoden iässä poistetaan. Työttömyysturvan ns. työttömyysputken alaikäraja nousee vuodella noin 59 vuoteen ja yhteen kuukauteen. Yhden vuoden lisäys keskimääräiseen työuraan voisi valtiovarainministeriössä tehdyn arvion mukaan pienentää kestävyysvajetta 1 prosenttiyksiköllä eli runsaalla 2 miljardilla eurolla. Yksilön kannalta pidempi työura merkitsee parempaa eläketurvan tasoa.

Työurasopimuksessa ja myös hallitusohjelmassa on todettu, että keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä on saatava nousemaan vähintään 62,4 vuoteen 2025 mennessä. Tavoite ei toteudu ilman konkreettisia eläkepolitiikan uudistuksia ja työkykyä ylläpitäviä toimia.

Keskimääräinen elinikä on noussut huomattavasti. Tästä huolimatta eläkeikä on pysynyt alhaisena (alin eläkeikä 63 vuotta) . Eläkejärjestelmä ei pysty tuottamaan nykytasoisia eläkkeitä, jos jatkossa tyypillinen työura kestää 35 vuotta mutta eläkkeellä voidaan olla jopa 40 vuotta.

Alin vanhuuseläkeikä tulee nostaa 65 vuoteen. Lisäksi on harkittava osa-aikaeläkkeen poistamista ja työttömyysturvan lisäpäiväoikeudesta eli ns. työttömyysturvaputkesta luopumista.

Työkyvyttömyys tulee kalliiksi kansantaloudelle. Uusien työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on saatava pienemmäksi. Keskeisinä keinoina ovat mm. johtamisen, motivoinnin ja organisoinnin kehittäminen. Suuri haaste on poimia henkilö pois työkyvyttömyyteen johtavalta uralta ajoissa, kun siihen on vielä mahdollisuus. Tähän pyritään sairausvakuutuslain 1.6.2012 voimaan tulleella uudistuksella. Sairauspäivärahan maksamisen edellytyksenä 90 päivän jälkeen on, että työntekijä toimittaa Kelalle työterveyshuollon lausunto. Lausunto sisältää arvion työntekijän jäljellä olevasta työkyvystä sekä selvityksen työntekijän mahdollisuudesta jatkaa työssä.

Työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuutta tulee alentaa tehostamalla edelleen varhaista puuttumista työkyvyttömyystapauksiin erityisesti työterveyshuollon, työeläkejärjestelmän ja Kelan yhteistyötä kehittämällä. Kuntoutuksen tuloksellisuutta tulee tehostaa.

• Keskusjärjestöjen työurasopimus 22.3.2012 (pdf-kuvasarja)
  
  
• Työurat pidemmiksi -raportti
  
• Työhyvinvointityöryhmän raportti
  
• Työterveyshuollon painopiste työkyvyn edistämiseen ja työuran pidentämiseen
  
• Työelämäryhmän loppuraportti (pdf)
  
• Keskusjärjestöjen työurasopimus 22.3.2012
  
• Keskusjärjestöjen ja hallituksen yhteisymmärrys eläkekiistan ratkaisemisesta (pdf)
  
• Työmarkkinajärjestöjen eläkepolitiikkaa ja työttömyysturvaa koskevat esitykset vuosille 2009-2014 (ns. sosiaalitupo) (pdf)
  
• Työeläkeiden indeksityöryhmän loppuraportti 9.1.2013

EK mukana valmistelussa
EK vaikuttaa sosiaaliturvan uudistamiseen osallistumalla sosiaaliturvalainsäädännön kolmikantaiseen valmisteluun ja sosiaaliturvan kehittämiseen erilaisissa neuvotteluryhmissä ja hallintoelimissä.

EK keskittyy edunvalvonnassa erityisesti ansiosidonnaisen toimeentuloturvan sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamiseen.

Ansiosidonnainen toimeentuloturva koostuu työeläkevakuutuksesta, työtapaturmavakuutuksesta, työttömyysvakuutuksesta, sairausvakuutuksesta ja ryhmähenkivakuutuksesta.

EK:n kanta

EK:n päämääränä on mitoittaa toimeentuloturva sekä sosiaali- ja terveyspalvelut siten, että ne tyydyttävät kohtuullisesti kotitalouksien sosiaaliturvan tarpeet, edistävät työvoiman saatavuutta ja vastaavat kansantalouden kantokykyä. EK korostaa sosiaalipolitiikassa työn ensisijaisuutta toimeentuloturvaan nähden, työnantajan sosiaalivakuutusmaksujen nousun estämistä sekä ihmisten omatoimisuuden ja valinnanmahdollisuuksien lisäämistä toimeentuloturvassa sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä.