Sukupuoli on tärkeä näkökulma monimuotoisuuteen

Sukupuoli on keskeinen osa työelämän monimuotoisuutta. Suomalaisille työmarkkinoille on tyypillistä voimakas segregaatio eli sukupuolten sijoittuminen eri aloille ja työtehtäviin. Nais- tai miesvaltaisuus heijastuu myös tällaisten alojen yritysjohdossa.

Eri sukupuolet tuovat mukanaan erilaista työkokemusta, johtamiskulttuuria ja vuorovaikutusta, mikä monipuolistaa yrityskulttuuria, tuo uusia näkökulmia, lisää innovatiivisuutta ja tehostaa yrityksen toimintaa. Voimakkaasti sukupuolittuneissa yrityksissä nämä mahdollisuudet voidaan menettää.

Naiset hallituksissaElinkeinoelämän johtotehtävien sukupuolijakauma on jonkin verran tasoittunut Suomessa viime vuosina. Johtoryhmätasolla naisia ja miehiä on jo varsin tasaisesti, mutta naistoimitusjohtajia on edelleen hyvin vähän.

Suomi pitää yhdessä Ruotsin kanssa EU-maiden kärkipaikkaa, kun tarkastellaan naisten osuutta yritysten hallituksissa. Naisten osuus suurten pörssiyhtiöiden hallituspaikoista on Suomessa lähes kolminkertaistunut kymmenen vuoden aikana – nyt naisia on jo lähes 30 %. 

Hallituksen jäsenten ensisijaiset kriteerit liittyvät pätevyyteen ja kokemukseen, mutta osaamista tulisi tarkastella laajemmin ja yli toimialarajojen. Hallitustyöskentely edellyttää muutakin kuin ydinliiketoiminnan hallintaa tai toimitusjohtajataustaa.

Yritysten huipulla tarvitaan yhä enemmän kykyä ymmärtää yhteiskunnan monimuotoisuutta ja lukea heikkoja signaaleja. Siksi hallitusnimityksissä on syytä arvioida ja arvostaa nykyistä monipuolisemmin eritaustaisten ihmisten johtamiskokemusta, eri alojen osaamista ja vuorovaikutustaitoja.

Molempien sukupuolten edustusta hallituksissa koskeva Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin suositus tuli voimaan vuonna 2010. Sen voimaantulon jälkeen puhtaasti miesvaltaisten pörssiyhtiöhallitusten osuus on pudonnut noin 20 prosenttiin.

Johtajuutta tuettava kaikilla tasoilla Yritysten hallitukset ovat vain jäävuoren huippu: jos naisia halutaan huipulle, heidän osuuttaan on kasvatettava määrätietoisesti kaikissa johto- ja esimiestehtävissä.

Osa yrityksistä on jo löytänyt uusia keinoja kehittää ja laajentaa naisten panosta organisaation kaikilla tasoilla:

• Rekrytointimenetelmiä on uudistettu siten, että ne huomioivat monimuotoisuuden niin sukupuolen, iän, syntyperän kuin muiden taustatekijöiden suhteen.

• Hyviä kokemuksia on saatu johtajapotentiaalin tunnistamiseen ja kehittämiseen liittyvistä menetelmistä sekä mentorointi- ja urakehitysohjelmista.

• Työn ja perheen yhteensovittamista on helpotettu uusilla käytännöillä, joilla vähennetään työurakatkoksia tai urakehityksen hidastumista esimerkiksi perhevapaiden yhteydessä. Joustavien työaikajärjestelyiden kehittäjänä Suomi on Euroopan eturiviä.