Fysikaalinen hoito

Työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa palkkaa fysikaalisen hoidon ajalta paitsi, jos työntekijä on samanaikaisesti työkyvytön.

Työterveyslääkärin määräämä fysioterapia voi olla verovapaata työpaikkaterveydenhuoltoa. Työnantaja voi siis verovapaasti korvata hoidon kohtuulliset kustannukset. Jos työnantaja vapaaehtoisesti maksaa ansionmenetyskorvausta hoidon ajalta, se on aina veronalaista palkkaa.

Työnantaja voi muullakin tavalla järjestää työntekijöilleen hierontaa verovapaana etuna. Työnantaja voi virkistystoimintana kustantaa työpaikalle hierojan, jonka palveluja henkilökunta voi käyttää tai tehdä sopimuksen hierontapalvelujen tuottajan kanssa henkilökunnan käynneistä.

Jos työntekijä menee oma-aloitteisesti hierojalle tai fysioterapeutille ja työnantaja korvaa palkansaajalle hänen jo maksamansa laskun, laskun määrä on palkkaa. Liikunta- tai kulttuuriseteliä ei voi käyttää fysikaalisen hoidon kuten hieronnan maksamiseen.

Fysikaalinen hoito työtapaturman vuoksi

Tapaturmavakuutuslaitos maksaa ansionmenetyskorvausta, jos vahingoittuneelle annetaan työtapaturman tai ammattitaudin vuoksi fysikaalista hoitoa ja hoidossa käydään työaikana. Edellytyksenä on, että fysikaalinen hoito on tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavaa.

Korvausta fysikaalisen hoidon aiheuttamasta ansionmenetyksestä voi saada enintään 30 päivältä kalenterivuodessa samasta vammasta.

Hoitokäynneistä aiheutunut ansionmenetys korvataan todellisen suuruisena. Työnantajan tulee ilmoittaa vakuutusyhtiölle palkkasumma, joka työntekijälle on maksettu fysikaalisen hoidon ajalta. Korvaus maksetaan myös matka-ajalta.

Korvaus maksetaan työnantajalle, jos työnantaja on maksanut palkkaa fysikaalisen hoidon ajalta. Jos työnantaja ei ole maksanut palkkaa hoidon ajalta, maksetaan ansionmenetyskorvaus työntekijälle.

Jos työntekijä saa tapaturmapäivärahaa tai tapaturmaeläkettä fysikaalisen hoidon ajalta, erillistä ansionmenetyskorvausta ei makseta.