Työmarkkinoiden jakautuneisuus

Naiset päätyvät eri aloille ja eri tehtäviin kuin miehet
Vaikka kaikista palkansaajista noin puolet on naisia, naiset ja miehet eivät jakaudu tasaisesti eri aloille. Joillakin aloilla naisia on selvästi vähemmän kuin miehiä. Naiset suuntautuvat jo koulutusvalinnoissaan ja työhön hakeutuessaan edelleenkin usein eri aloille kuin miehet.  

Toimialoittaisen jakautumisen lisäksi työelämässä näkyy myös ammatillinen jakautuminen. Eri alojen sisällä ja työpaikoilla naiset päätyvät usein erilaisiin tehtäviin kuin miehet. Tehtävien erot heijastuvat myös naisten ja miesten palkkaukseen.  

Miehistä suurin osa (85 % v. 2010) työskentelee yksityisellä sektorilla. Naisten määrä yksityisellä sektorilla on kasvanut hieman viime vuosina (59 % v. 2010), mutta edelleenkin yli 40 % naisista työskentelee julkisella sektorilla. Julkisen sektorin kaikista palkansaajista naisia on edelleen yli 70 %. Kuntasektorilla naisten osuus oli jopa 79 %. Valtiolla naisten ja miesten osuudet ovat lähes tasoissa. Jakautuneisuus näkyy myös yrittäjäkentässä: yrittäjistä vain noin kolmannes on naisia ja naisyrittäjät toimivat pitkälti perinteisillä naisten aloilla. Johtotehtävissä naisia on eniten niillä toimialoilla, joilla he muutenkin ovat hyvin edustettuina.

Naiset yliedustettuina terveydenhuollossa ja rahoitusalalla, aliedustettuina rakentamisessa ja kuljetuksessa
Naisvaltaisimpia toimialoja ovat sosiaalipalvelut ja terveydenhuolto, majoitus- ja ravitsemisala, rahoitus- ja vakuutustoiminta sekä koulutus. Vähiten naisia työskentelee rakentamisen, kuljetuksen, varastoinnin ja tietoliikenteen aloilla.

Miesvaltaisilla teollisuudenaloilla naiset työskentelevät pääosin toimisto- tai hallintotehtävissä ja naisvaltaisilla terveydenhoito- tai koulutusaloilla miehet toimivat usein johto- ja esimiestehtävissä. Johto- ja esimiestehtävissäkin naisilla ja miehillä on eroja: miehet toimivat naisia useammin operatiivisessa johdossa, naiset tyypillisemmin esimerkiksi henkilöstöhallinnon ja viestinnän tehtävissä. Jos naisten osuutta yritysjohdossa halutaan kasvattaa, naisten määrää tulisi pyrkiä lisäämään sekä linjajohdossa että operatiivisissa tehtävissä.

Suomen työmarkkinoiden jakautuneisuus Euroopan kärkeä
Kansainvälisesti verrattuna suomalaiset työmarkkinat jakautuvat poikkeuksellisen voimakkaasti. Suomen työmarkkinoilla ammatillinen jakautuminen naisten ja miesten tehtäviin on EU-maiden neljänneksi korkeinta. Suomen edellä ovat Viro, Slovakia ja Bulgaria. Muut pohjoismaat sijoittuvat EU-maiden keskiarvon paremmalle puolelle ja ammatillista jakautumista on pystytty purkamaan viime vuosina varsin tehokkaasti.

Ammatillinen jakautuneisuus on vähäisintä niissä maissa, joissa naisia on vähemmän työmarkkinoilla, eli Kreikassa, Romaniassa ja Maltalla. 

Toimialat jakautuvat vielä jyrkemmin naisten ja miesten aloihin Suomessa: toimialoittaisessa jakautumisessa Suomi sijoittuu tilalle kolme. Edellä ovat vain Viro ja Slovakia.

Jakautuneisuus selittää palkkaeroja ja aiheuttaa työvoimakapeikkoja
Työmarkkinoiden jakautuneisuus on pääsyy naisten ja miesten keskiansioiden palkkatilastoissa näkyvään eroon. Naisten ja miesten tasapuolisempi sijoittuminen eri toimialoille ja tehtäviin kaventaisi palkkaeroja ja edistäisi tasa-arvoa työpaikoilla. Jakautuneisuus ei ole juurikaan lieventynyt Suomessa viimeisten vuosien aikana. Tämä on suurin syy siihen, ettei suku-puolten palkkaerokaan juuri ole kaventunut.  

Jakautuneisuus myös jäykistää työmarkkinoita siten, ettei kaikkia resursseja saada täysimääräisesti käyttöön siellä, missä niitä tarvittaisiin. Monipuolisen osaamisen hyödyntäminen ei ole mahdollista niillä aloilla, joilla toisen sukupuolen edustajia on vähän. Esimerkiksi rakennusalalla ja terveydenhoitoalalla on ollut viime vuosina työvoimapula, ja näillä aloilla tarvittaisiin kaikkia mahdollisia resursseja. Joillakin naisvaltaisilla aloilla, kuten kulttuuri-, viestintä- tai kauneudenhoitoalalla taas ei riitä työtä kaikille halukkaille. Rakennemuutos ja palvelualojen merkityksen kasvaminen saattaa pahentaa erilaisia työvoimakapeikkoja ja vaikeuttaa erilaisten asiakkaiden monipuolista palvelua.

Jakautuneisuus jarruttaa naisten urakehitystä
Tehtävien jakautuneisuus hidastaa myös naisten urakehitystä. Tehtävät, joita naiset usein hoitavat yrityksissä, eivät välttämättä tarjoa automaattisesti johtoryhmän jäsenyyttä tai mahdollisuuksia edetä uralla. Jos naiset ja miehet sijoittuisivat tasaisemmin erilaisiin tehtäviin, tämä tasoittaisi luonnollisesti myös sukupuolijakaumaa yritysten johdossa.

Voidaanko työmarkkinoiden jakautuneisuutta lieventää?
Vaikka tasa-arvo on edennyt hyvin monilla yhteiskunnan eri aloilla, työmarkkinoiden jakautuneisuus ei ole juurikaan lieventynyt viime vuosina. Tilanne on sama lähes kaikissa EU-maissa: ammatillinen ja aloittainen segregaatio on purkautunut viime vuosina hitaasti.  

Muutokset työmarkkinoilla ovat hitaita: esimerkiksi koulutus- ja ammatinvalintaratkaisut näkyvät työmarkkinoilla vasta vuosien kuluttua. Vaikka esimerkiksi hoitoalalle alkaisi hakeutua lisää miehiä, kestäisi kuitenkin vuosia ennen kuin uudet opiskelijat siirtyisivät työelämään. 

Yrityksen johtotehtäviin nouseminen kestää useita vuosia. Monilla johtajilla on takanaan pitkä työhistoria omalta alaltaan ja asteittain vaativammaksi muuttuvia tehtäviä. Vaikka naisten määrä useilla perinteisillä miesvaltaisilla aloilla on viime vuosina kasvanut, tämä ei välttämättä näy johtotasolla kuin vasta muutamien vuosien päästä.

Lisää tietoa työelämän mahdollisuuksia ja omakohtaisia kokemusta työelämästä
Työmarkkinoiden jakautuneisuuteen voidaan vaikuttaa avartamalla nuorten koulutus- ja ammatinvalintoja. Olennaista onkin tarjota nuorille tietoa erilaisista ammateista, urakehitysmahdollisuuksista sekä omakohtaisia kokemuksia työelämän erilaisista tehtävistä. Perinteiset sukupuolikäsitykset tulee haastaa ja vaikuttaa asenteisiin jo varhaiskasvatuksesta lähtien.