Työllisyys

Suomessa on naisia ja miehiä yhtä paljon työelämässä
Naisten työssäkäynti ja työllisyys on Suomessa kansainvälisesti verrattuna erittäin korkea. Naisten työllisyysaste Suomessa vuonna 2010 oli 66,9 eli lähes yhtä korkea kuin miesten (68,7).
 
Naisten työllisyysaste on kasvanut selvästi miehiä nopeammin koko 2000-luvun ajan. Erityisen paljon naisten työllisyys on noussut nuoremmissa ja vanhemmissa ikäluokissa (yli 55-vuotiaat). Jonkin verran on kasvanut myös eläkkeeltä takaisin työelämään palaavien (yli 65-vuotiaat) osuus.
 
Nuoret miehet pääsevät hitaasti työmarkkinoille

Tarkasteltaessa naisten ja miesten työttömyysastetta voi todeta, että nuorten miesten (15–24 v.) sekä ikääntyneiden miesten (55–59 v.) työttömyys on selvästi korkeampi kuin samanikäisten naisten. Nuoret miehet näyttävät kiinnittyvän työelämään hieman myöhemmin kuin naiset.

Naisten työllisyysaste noussut myös Euroopassa
Myös EU:ssa naisten työllisyys on kasvanut viime vuosikymmeninä selvästi nopeammin kuin miesten. Naisten työllisyys on parantunut erityisesti naisvaltaisilla aloilla. Miesten keskimääräinen työllisyysaste EU:ssa vuonna 2009 oli 72,5 ja naisten 58,6 %. Naisten työllisyysaste on noussut kymmenessä vuodessa lähes 10 %:lla. Lissabonin työllisyysastetavoite naisten osalta (60 %) on lähes saavutettu.

On kuitenkin huomattava, että EU-jäsenvaltioiden välillä on suuria eroja. Joissakin EU-maissa vain alle puolet naisista on työmarkkinoilla (Italia 46,4 %, Kreikka 48,9 %, Malta 37,7 %). Kaikki Pohjoismaat sijoittuvat korkealle naisten työllisyysasteiden vertailussa. Korkein naisten työllisyysaste on Tanskassa (73,1 %), Hollannissa (71,5 %) ja Ruotsissa (70,2 %). (Eurostat, tiedot vuodelta 2009)

Naiset tekevät Suomessa pääosin kokoaikatyötä
Naisten työllisyysaste Suomessa on EU-maiden neljänneksi korkein. Vaikka naisten työllisyysaste on Tanskassa, Hollannissa ja Ruotsissa korkeampi kuin Suomessa, näissä maissa naiset tekevät selvästi enemmän osa-aikatyötä kuin Suomessa. Jos tarkastellaan työllisyysastetta kokoaikatyön näkökulmasta, suomalaisnaisten työllisyysaste on Latvian jälkeen Euroopan toiseksi korkein.

Ero naisten ja miesten työllisyysasteissa on Suomessa Euroopan neljänneksi pienin. Suomen edellä ovat vain Baltian maat, joissa naisia on yhtä paljon tai enemmän kuin miehiä työmarkkinoilla. Suurin työllisyysasteiden ero on Italiassa, Kreikassa ja Maltalla.

Kokoaika- vai osa-aikatyössä?
Suomalaisnaiset tekevät muihin Euroopan maiden naisiin verrattuna selvästi enemmän kokoaikatyötä. Esimerkiksi Hollannissa noin 77 % naisista tekee osa-aikatyötä (miehistäkin n. 25 %). Ruotsissa ja Saksassa osa-aikaisessa työssä naisista on yli 40 %, kun taas Suomessa osa-aikatyössä on vain noin 18 % naisista.

Lapset vaikuttavat naisten työssäkäyntiin
Naisten ja miesten työllisyydessä on eroja riippuen siitä, onko heillä lapsia vai ei. Kaikkialla Euroopassa miehet näyttävät hyötyvän siitä, että heillä on lapsia: lapsettomien miesten työllisyysaste on kaikissa maissa matalampi kuin sellaisten miesten, joilla on lapsia. Naisten osalta tilanne on päinvastainen: lapsettomien naisten työllisyysaste on korkeampi kuin sellaisten naisten, joilla on lapsia.

Naisten työssäkäyntiin ja urakehitysmahdollisuuksiin vaikuttavat merkittävästi muun muassa lastenhoitopalvelujen saatavuus, perhevapaiden pituus ja korvaustaso sekä yhteiskunnallinen kulttuuri. Sloveniassa, Tanskassa ja Hollannissa lapsellisten ja lapsettomien naisten työllisyysasteiden ero on vain joitakin prosenttiyksikköjä, mutta joissakin maissa ero voi olla jopa useita kymmeniä prosentteja. Suomessa ero on noin 10 %.

Huomattavaa on, että alle 3-vuotiaiden lasten äitien työllisyysaste on meillä suhteellisen alhainen eli vain reilut 50 %. Laadukkaiden lastenhoitopalvelujen saatavuudesta huolimatta alle 3-vuotiaita lapsia hoidetaan Suomessa selvästi useammin kotona kuin muissa Pohjoismaissa. Yli 3-vuotiaiden lasten äitien työllisyysaste nousee jo lähelle 80 %:a, joten ero pienten lasten ja vähän vanhempien lasten äitien työmarkkina-asemassa on suuri.