Työajat ja poissaolot

Lakiin ja sopimuksiin perustuva työaika on Suomessa erittäin lyhyt. Säännöllisen työajan pituus on suurimmalla osalla yksityisen sektorin palkansaajia noin 1 700 tuntia vuodessa. Toteutunut, tehty työaika on poissaolojen takia noin 200 tuntia vähemmän.

Työaikoja säätelevät pääasiassa työaikalaki (Finlexin sivuilla) ja työehtosopimukset.

Miksi tarvitaan joustavia työaikoja?Yrityksissä ja työpaikoilla työaikoihin tarvitaan joustavuutta ja monipuolisuutta, koska asiakkaiden vaatimukset ja kysyntä voivat vaihdella huomattavasti.

Monipuoliset työajat ja mahdollisuudet lisätä tai vähentää työaikaa kysynnän mukaan parantavat yritysten edellytyksiä sopeuttaa toimintaansa asiakkaiden vaatimuksia vastaavaksi. Samalla sopeutumiskyky mahdollistaa sen, ettei kysynnän tilapäinen supistuminen johda henkilöstön vähentämiseen.

Joustavilla työaikajärjestelyillä voidaan muun muassa:
1. Sopeuttaa toimintaa asiakkaiden vaatimuksia vastaavaksi
2. Pidentää käynti- ja aukioloaikoja ja lyhentää läpimenoaikoja
3. Sopeuttaa toimintaa kausivaihtelujen mukaan
4. Parantaa toimitusvarmuutta ja palvelua
5. Toteuttaa henkilöstön toiveita ja tarpeita yksilöllisistä ja joustavista työajoista

Tarve joustaviin työaikoihin kasvaa edelleen Joustavat työajat ovat yleistyneet Suomessa viime vuosina ja tarve monipuolisiin työaikaratkaisuihin kasvaa edelleen.

Työmarkkinajärjestöt ovat pyrkineet edistämään yrityskohtaisia työaikaratkaisuja ja paikallista sopimista työajoista mm. yhteisellä kannanotolla hyvistä työaikakäytännöistä (pdf).

Keskimääräinen työaika vuonna 2010 oli noin 201 työpäivää

EK:n työaikatiedustelun (pdf) mukaan jäsenyritysten henkilöstö oli vuonna 2010 työssä keskimäärin 1 505 tuntia eli noin 201 työpäivää. Tehdyn työajan osuus oli 79,8 % teoreettisesta säännöllisestä työajasta.

Vuosilomien osuus oli 10,4 %, sairaus- ja tapaturmapoissaolojen osuus 4,3 % ja perhevapaiden osuus 2,5 %.

Teoreettiseen säännölliseen työaikaan luetaan säännöllisen, sopimuksenmukaisen työajan lisäksi vuosiloma-aika työpäiviksi muutettuna.

Sairaus- ja tapaturmapoissaoloja oli eniten teollisuuden työntekijöillä. Poissaolojen osuus oli 6,2 % eli keskimäärin 15 työpäivää työntekijää kohti.

Tietoja vuoden 2011 työajoista ja poissaoloista julkaistaan keväällä 2012.

EK:n kanta

Lain ja sopimuksen mukainen työaika on Suomessa erittäin lyhyt, eikä sen lyhentäminen tule kyseeseen. Työaikojen joustavaan ja monipuoliseen järjestämiseen yrityksissä on lisääntyvää tarvetta. Työehtosopimuksissa tulee edelleen avata mahdollisuuksia paikalliseen sopimiseen työajoista. Työaikojen järjestämisen tarpeet vaihtelevat eri yrityksissä. Kun työajoista ja työaikajärjestelyistä sovitaan yrityksissä ja työpaikoilla, voidaan ottaa huomioon myös henkilöstön tarpeet ja toiveet.  Työpaikkatasolla tulee olla mahdollisuus sopia myös työajan pidennyksistä lainsäädännön rajoituksia noudattaen. Työajan tasoittumisjaksojen ja ylitöiden seurantajaksojen pituuksia tulee myös voida pidentää nykyisestä.