Työkyky

Työkykyjohtamisella laatua ja pituutta työuriin Työkyvyn ja työhyvinvoinnin johtaminen pitää nostaa keskeiseksi johtamisen osa-alueeksi kaikenkokoissa yrityksissä. Työkykyä johtamalla voidaan vähentää sairauspoissaoloja, ehkäistä työkyvyttömyyseläkkeitä ja edistää pidempiä työuria.

Tästä syystä  EK on valmistellut ohjeet järjestelmällisestä ja määrätietoisesta työkykyjohtamisesta. Niistä kerrotaan kuluvan vuoden aikana kaikille EK:n jäsenyrityksille.

Työkykyjohtamisen keinoja ovat mm. sairauspoissaolojen seuranta ja hallinta, työkyvyttömyysriskien tunnistaminen ja niihin vaikuttaminen, varhainen ongelmiin puuttuminen ja siihen liittyvät toimintamallit samoin kuin terveysriskien kartoittaminen, terveyttä edistävien elämäntapojen tukeminen sekä stressin ja kiireen hallinta.

Yrityksissä on jo laajasti käytössä erilaisia työkykyjohtamisen keinoja. Kaikkia mahdollisuuksia ei ole kuitenkaan pystytty hyödyntämään, koska toiminta ei aina ole tarpeeksi järjestelmällistä, mittarit ovat puutteellisia eikä työkykyä johda ylin johto vaan se on annettu henkilöstöhallinnon ja työterveyshuollon tehtäväksi.

Yritysjohdon rooli ja vastuu painottuvatTyökykyjohtamisessa ei ole kyse vain terveyden edistämisestä tai sairauden hallinnasta. On vahvistettava päättäväisesti myös työhön liittyviä voimavara- ja vetovoimatekijöitä. Olennaisia asioita ovat selkeät johtamiskäytännöt ja esimiehen tuki, palaute ja arvostus, työn mielekkyys ja palkitsevuus, luottamus ja hyvä tiedonkulku sekä kannustava työyhteisö.

EK:ssa valmisteltu työkykyjohtamisen malli painottaa toiminnan järjestelmällisyyttä sekä yritysjohdon roolia ja vastuuta. Pelkistetty viesti kuuluu: Aseta tavoitteita! Sitoudu ja ole mukana! Näytä esimerkkiä! Vaadi ja kannusta! Mallin avulla johto voi myös testata, kuinka hyvin asiat on yrityksessä järjestetty.

-------------------------
Iän mukana ihmisen toimintakyvyssä tapahtuu työkykyyn vaikuttavia muutoksiaTyökykyyn kuuluu useita erilaisia osatekijöitä. Niitä ovat

• terveys ja toimintakyky,
• ammatillinen osaaminen,
• asenteet ja motivaatio sekä
• itse työhön ja työoloihin liittyvät tekijät.

Iän mukana ihmisen omassa terveydessä ja toimintakyyvyssä tapahtuu muutoksia. Myös omat asenteet ja motivaatio suhteessa työhön voivat muuttua.

Suomessa on toteutettu lukuisia hankkeita työkyvyn ylläpitämiseksi. Niiden tavoitteena on ollut saada pidennettyä työssä jatkamista muutamalla vuodella.

Perusajatuksena on ollut, että ikääntyvällä ja ikääntyneellä henkilöstöllä on työkykyä, työhyvinvointia ja motivaatiota jäljellä riittävästi työssä käymiseen ja työelämässä pysymiseen vanhuuseläkkeelle siirtymiseen asti.

EK:n kanta

Yhteiskunnan tuella toteutettujen ohjelmien tulokset ovat olleet vaatimattomia. Vaikka työpaikoilla on aina kehittämistarvetta, suomalaiset työpaikat ovat valtaosaltaan hyvin toimivia. Siksi ihmisten käyttäytymisen syihin, yksilön ja yhteiskunnan asenteisiin ja arvoihin tulisi kiinnittää oleellisesti enemmän huomiota. Lainsäädännöllä voidaan vaikuttaa paljon. Lainsäädännön, sosiaaliturva ja verotus mukaan lukien, tulisi aina ottaa huomioon työn teon kannattavuus ja kannustavuus.