Uutisia ja tiedotteita

Työelämää, työmarkkinoita, työvoima-asioita sekä työlainsäädäntöä koskevia EK:n uutisia ja tiedotteita

Työrauha, työtaistelut

Työtaistelut 2012 - Ennakkotiedot vuoden ensimmäiseltä vuosineljännekseltä

EK:n tuoreiden työmarkkinatilaston ennakkotietojen mukaan vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä oli 13 työtaistelua.

Alkuvuoden työtaisteluihin osallistui 1700 työntekijää. Menetettyjä työpäiviä työtaisteluista aiheutui runsaat 2000 päivää.

Yleisimmät syyt työtaisteluihin olivat ensimmäisen neljänneksen aikana työvoiman vähennys tai sen uhka (31%) sekä muut yrityksen sisäiset syyt (31%). Työnjohdollinen menettely ja työnjärjestelyt olivat kolmanneksi yleisin syy työtaistelulle (23 %).

Määrällisesti työtaisteluja oli eniten teollisuudessa.
Katso kuvat:
Työtaistelut EK:n jäsenyrityksissä vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä (pdf)

Lakoista lähes 90 prosenttia laittomia vuonna 2011
EK:n työtaistelutilaston mukaan EK:n jäsenyrityksissä toimeenpantiin vuonna 2011 yhteensä 187 työtaistelua. Niissä menetettiin yli 127 000 työpäivää. Työtaisteluihin osallistui lähes 60 000 työntekijää.

Toimeenpannuista työtaisteluista 141 oli lakkoja. Lakoista 126 eli lähes 90 prosenttia oli laittomia. Muut työtaistelutoimenpiteet olivat pääosin lakonuhkia ja ylityökieltoja. Lisäksi oli muutamia saartoja sekä työn jarrutuksia.

Työtaisteluiden määrä oli vuonna 2011 jonkin verran pienempi kuin vuonna 2010. Sen sijaan työtaisteluissa menetettyjen työpäivien ja työtaisteluihin osallistuneiden työntekijöiden määrä oli selvästi pienempi kuin edellisenä vuonna. Toisaalta vuonna 2010 oli suhteellisen paljon työtaisteluita.

Työtaistelujen syyt vaihtelivat
Yleisin syy työtaisteluille vuonna 2011 oli alan työehtosopimusneuvottelut. Tämä oli syynä runsaaseen kolmannekseen (36 %) työtaisteluista. Toiseksi yleisin syy oli työvoiman vähentäminen tai vähentämisen uhka (22 %). Muita yleisiä syitä olivat työnjohdolliseen menettelyyn tai työn järjestelyihin liittyvät erimielisyydet (13 %) sekä palkkavaatimukset tai palkkaerimielisyydet (9 %).

Suomi on lakkoherkkä maa
Suomi on kansainvälisesti verrattuna varsin lakkoherkkä maa. EU:n tilastoviraston Eurostatin mukaan Suomessa menetettiin työtaisteluissa vuosina 2000–2008 kuudenneksi eniten työpäiviä suhteutettuna palkansaajien määrään. Esimerkiksi Saksassa ja Ruotsissa työtaisteluita ja lakkoja on huomattavasti vähemmän kuin Suomessa. Myös työtaisteluista aiheutuvat suhteelliset menetykset näissä maissa ovat huomattavasti pienemmät kuin Suomessa.

Suomessa enemmän laittomia lakkoja kuin kilpailijamaissa
Suomessa laittomien lakkojen osuus on pysynyt jatkuvasti poikkeuksellisen korkeana. Vuonna 2011 lakoista lähes 90 % oli laittomia. Esimerkiksi Ruotsissa ei ole ollut viimeisen kahden vuoden aikana yhtään laitonta lakkoa. Myös Saksassa laittomia lakkoja on suhteellisesti hyvin vähän.

EK:n kanta

Työehtosopimus on työmarkkinajärjestöille tärkeä keino ohjata työsuhteiden sisältöä ja sopia samalla työrauhasta.
Jos työehtosopimusten tulkintaa koskevia erimielisyyksiä ei pystytä sopimaan työehtosopimusten mukaisessa neuvottelumenettelyssä, työtuomioistuin ratkaisee oikeusriidat haastehakemuksen perusteella.
Työmarkkinatoiminta edellyttää toimivaa työmarkkinamekanismia ja työrauhavelvollisuuden noudattamista.
Verkottuneessa taloudessa työrauhahäiriöt aiheuttavat yleensä mittavia vahinkoja myös ulkopuolisille. Näitä ovat muut yritykset ja niiden työntekijät, yritysten asiakkaat sekä suuri yleisö, joilla ei ole mitään mahdollisuuksia vaikuttaa itse kiistaan.
Työrauhasäännöstöä tulee muuttaa vastaamaan muuttuneita olosuhteita. Erityisesti tuki- ja myötätuntotyötaistelujen käyttöä tulee rajoittaa. Avainryhmien lakkotilanteisiin voitaisiin luoda sovinnon syntymistä edistävät menettelytavat. Myös seuraamusjärjestelmän ennalta estävyyttä tulisi tehostaa.