Lausunto korkeakoulujen opiskelijavalintoja koskevasta hallituksen esityksestä (EK/2011/645)

02.12.2011

Elinkeinoelämän keskusliitto EK kannattaa hallituksen esitysluonnosta, jolla yksinkertaistetaan ja tehostetaan korkeakoulujen haku- ja valintaprosesseja ja niihin liittyvää tietohallintoa. Ehdotetut lakimuutokset lyhentävät nivelvaihetta toiselta asteelta korkeakoulutukseen. Niiden avulla voidaan parantaa tutkintoa tai opiskelupaikkaa vailla olevien asemaa kilpailussa korkeakoulupaikoista. Korkeakouluopintoja jo suorittaneet saavat entistä parempaa ohjausta ja neuvontaa heille erityisesti sopivista kouluttautumisvaihtoehdoista.

Elinkeinoelämälle on tärkeää vähentää kitkaa korkeakoulujärjestelmässä. Osaajien saatavuus on turvattava. Nuoret ikäluokat pienenevät ja osaajia tarvitaan korkeakouluista rakentamaan tulevaisuuden hyvinvointia ja kasvua.

Työurien pidentäminen ”alkupäästä” askel hyvinvoinnin turvaamiseen

EK on esittänyt toimia työurien pidentämiseksi ”alkupäästä” ja siten työllisyysasteen parantamista myös tämän avulla. Taustalla on pyrkimys turvata tulevaisuuden hyvinvointi väestön ikääntyessä ja ns. huoltosuhteen muuttuessa.

Tavoitteissa edistyminen edellyttää, että pääsyä korkeakouluopintoihin sujuvoitetaan. Suomessa korkeakouluopintojen aloittamisiän mediaani on 21,4 vuotta, mikä on OECD-maiden neljänneksi korkein. Tästä syystä suomalaiset myös valmistuvat korkeakouluista muita maita iäkkäimpinä.

Korkeakoulutus tehostuu

Voidaan olettaa, että luonnoksen ehdotukset tehostavat korkeakoulutusjärjestelmää. Nykyisin se on vaikeasti hallittava niin hakijalle kuin korkeakouluhallinnollekin. Hallituksen esitykset yksinkertaistavat hakemista ja valintaa oleellisesti.

Ehdotukset parantavat myös koulutuspaikkojen täyttöä. Ne virtaviivaistavat tapaa, jolla opiskelupaikat asetetaan mieluisuusjärjestykseen, miten opiskelupaikka tarjotaan hakijalle ja miten hän ottaa sen vastaan. Eri hakijaryhmille mahdollistetaan kiintiöt, joiden käytöstä korkeakoulut voivat kuitenkin itse päättää.

Uudistukset yksinkertaistavat hakemista

Yksi syy opintojen myöhäiseen aloittamiseen on epäilemättä se, että hakeminen koetaan monimutkaiseksi ja hakijan pitää ottaa selvää useista erilaisista menettelyistä. Neuvontapalvelut ovat sirpaloituneet ja joidenkin palvelujen saamiseksi hakijan on otettava yhteyttä jopa yksittäisiin korkeakouluihin. Hakijoilla on myös vaikeuksia hahmottaa kattavaa kuvaa koulutustarjonnasta.

Luonnos valtioneuvoston asetukseksi korkeakoulujen yhteishausta merkitsee, että yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tutkintoon johtavaan koulutukseen haettaisiin korkeakoulujen yhteisessä valtakunnallisessa yhteishaussa. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen nyt erillisistä hakujärjestelmistä muodostettaisiin yksi yhtenäinen korkeakoulujen hakujärjestelmä. Hakeminen helpottuu.

Koulutuspaikkojen täyttö tehostuu

Aloituspaikkoja riittää noin puolelletoista ylioppilasikäluokalle. Nykyisessä valintajärjestelmässä hakijalle on voitu tarjota useita paikkoja, joiden mieluisuutta tämä on sitten saanut punnita. Kun toiset harkitsevat eri vaihtoehtojen välillä, toisille ei ole tarjolla yhtäkään paikkaa. Nyt luonnosteltu valtioneuvoston asetus virtaviivaistaa järjestelmää. On perusteltua, että hakija asettaa valintakohteet mieluisuusjärjestykseen jo ennen hakuvaiheessa.

Korkeakoulujen ja elinkeinoelämän vuoropuhelua lisättävä

Motivaatio on keskeistä opinnoissa etenemisen ja valmistumisen kannalta. Opintoja suunnitteleva ei ole aina tietoinen, millaisia opinnot nykymuodossaan ovat, miten niitä pyritään jatkuvasti myös kehittämään ja mihin ne johtavat. Haku-uudistuksen onnistumisen kannalta on kuitenkin äärimmäisen tärkeää, että korkeakoulut vilkastuttavat ja syventävät vuoropuhelua toisen asteen opettajien, ohjaajien ja opiskelijoiden kanssa.

Korkeakoulujen on kerrottava jo ennen opiskelua, sen alkuvaiheessa ja tietenkin koko opintojen ajan oikeaa tietoa mahdollisuuksista, mitä valmistumisen jälkeen on tarjolla. Tiedon on oltava ajantasaista, mielenkiintoista ja helposti omaksuttavaa sekä opintoja harkitsevalle että opinnot jo aloittaneelle.  Parasta olisi, jos vuoropuhelua suunniteltaisiin yhdessä kohderyhmien kanssa.

Ohjauksen tehostaminen osaksi toisen asteen toimintakulttuuria

Haku- ja valintauudistus onnistuu, mikäli opiskelijat saavat toisella asteella entistä parempaa ohjausta. Opiskelijoiden ohjaus ei kuitenkaan ole vain opinto-ohjaajan tehtävä, vaan koko opettajakunnan roolia nuorten koulutus- ja uravalintojen tukena tulee vahvistaa. Esimerkiksi lukion koko toimintakulttuuria pitää muuttaa niin, että opiskelija saa entistä parempaa tietoa erilaisista koulutuksista ja tulevaisuuden työllistymisvaihtoehdoista.

EK tukee lukiokoulutuksen kehittämistyöryhmän (2010:14) ehdotuksia lukion opinto-ohjauksen tehostamisesta ja henkilökohtaisten jatko-opintosuunnitelmien laatimisesta. Opinto-ohjausta voidaan tehostaa yksilöllisen ohjauksen lisäksi myös ryhmäohjausta kehittämällä.

Paine osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen kasvaa

Haku- ja valintaprosesseja pitää parantamaan niin, että niiden perusteella kukin löytäisi itselleen ja tulevaisuuden kannalta mahdollisimman mielekkään vaihtoehdon. Jatkossakin tulee silti tilanteita, jossa opintojen suuntaa on syytä muuttaa.

Haku-uudistus lisää painetta alkaa toteuttaa AHOT-prosessia käytännön tasolla. On varmistettava, että riittävä määrä korkeakoulujen henkilöstöä suorittaa osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mahdollistavan koulutuksen. Jokaisen korkeakoulun on mahdollistettava nykyistä paremmin opintojen aloittaminen aiempien opintojen ja suoritettujen tutkintojen osien perusteella ja luotava heitä varten joustavia siirtymis- ja hakumahdollisuuksia.

Hallituksen esityksiin kuuluva tietohallinnon parantaminen ja luotavaksi ehdotettu kansallinen tietovaranto parantavat onnistuessaan opiskelijan asemaa ja helpottavat korkeakoulujen hallintoa. Ilman vahvaa korkeakoulujen sisäistä tahtotilaa kehittyneetkin tietojärjestelmät jäävät kuitenkin tehottomiksi.

Korkeakoulut päättävät opiskelijavalinnoista

Hallituksen esityksissä yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta todetaan selkeästi, että opiskelijat ottaa yliopisto tai ammattikorkeakoulu. Ne päättävät itsenäisesti opiskelijavalinnan perusteista. EK kannattaa tätä pääperiaatetta myös jatkossa. Korkeakouluissa on paras tietämys siitä, millaisin valmiuksin opinnoissa on mahdollista menestyä.

Korkeakoulujen on toki jatkuvasti kehitettävä valintaperusteitaan. Yhteistyö on välttämätöntä toisen asteen koulutuksen sekä elinkeinoelämän kanssa, jotta edellytettäviä valmiuksia ja valintakriteereitä (sekä tietysti itse korkeakouluopintoja, niiden sisältöä ja työtapoja) mietitään yhdessä. Valintaa ja opintoja on peilattava siihen, miten ne auttavat valmistunutta menestymään työurallaan erilaisissa työtehtävissä.

Eri hakijaryhmille omat kiintiöt – käyttö korkeakoulujen päätettävissä

Hakujärjestelmän yksinkertaistaminen helpottaa kaikkia hakijoita. Ns. uusien ylioppilaiden ja muiden opiskeluoikeutta vielä vailla olevien opintoihin pääsyn edistäminen on oma kysymyksensä. Uusina ylioppilaina pidetään niitä hakijoita, jotka ovat suorittaneet ylioppilastutkinnon samana tai edellisenä lukukautena ja joilla on myös lukion päättötodistus. Tällä hetkellä yliopistojen uusista opiskelijoista vain runsas kolmannes ja ammattikorkeakoulujen uusista opiskelijoista vajaa viidennes on uusia ylioppilaita. Yhtä tärkeää on huolehtia siitä, että eri-ikäiset ilman tutkintoa tai opiskelupaikkaa olevat löytäisivät tien korkeakouluun mahdollisimman sujuvasti.

EK kannattaa muutoksia yliopisto- ja ammattikorkeakoululakiin, joiden mukaan korkeakoulututkinnon suorittaneet ja korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan vastaanottaneet voidaan valita yhteishaussa omassa kiintiössään. Korkeakoulut päättävät kuitenkin itsenäisesti, käyttävätkö kiintiöitä ja miten valitsevat opiskelijat. Korkeakoulut ovatkin jo kehittäneet tapoja, joilla ne pyrkivät edistämään ilman opiskelupaikkaa olevien pääsyä opiskelemaan. Ehdotettu uudistus tietohallintoon helpottaa korkeakouluja erilaisten hakijoiden ryhmittelemisessä ja heitä koskevien tietojen käsittelyssä.

Kansalaisten verkkopalveluilla entistä parempaa tasa-arvoa

Ehdotukset opiskelijavalintarekisteristä ja ylioppilastutkintorekisteristä annetun lain muuttamiseksi ovat kannatettavia. Ne mahdollistavat entistä parempien kansalaisten verkkopalveluiden luomisen. Luonnoksessa ehdotettu kansallinen tietovaranto mahdollistaa hakeutujan verkkopalveluiden, opintojen aikaisten palveluiden ja erilaisten siirtymävaiheiden palveluiden kehittämisen.

Kansalaisten tasa-arvo paranee, kun tietoa on tarjolla keskitetysti, kattavasti ja helppokäyttöisesti.

Oikeusturvaa ja tietosuojaa parannetaan

Suomessa on tavoitteena parantaa julkisen hallinnon ja koko yhteiskunnan tietojärjestelmiä. Järjestelmät täytyy rakentaa yhteentoimiviksi. EK:n mielestä luonnoksen esitykset pyrkivät vastaamaan tähän tavoitteeseen ja ovat siten kannatettavia.

Yksittäisen kansalaisen oikeusturva ja tietosuoja paranevat yhteentoimivuuden myötä. Samoja tietoja ei tarvitse antaa moneen kertaan. Virheiden mahdollisuus pienenee.

Erilaisille hakijoille entistä kattavampaa tietoa

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen hakujärjestelmät yhdistyvät. Tästä syystä muutoksia ehdotetaan tietohallintoon, jota hyödynnetään opinnoista ja opiskelijavalinnoista tiedottamiseen sekä hakeutumisen, valintojen ja mm. opiskelupaikan vastaanottamisen seurantaan. Tietoja käytetään myös tiedottamiseen ilman opiskelupaikkaa jääneille hakijoille.

EK:n mielestä on tärkeää, että korkeakoulujen hakurekisteriä voidaan käyttää myös otettaessa opiskelijoita muuhun kuin tutkintoon johtavaan koulutukseen. Onhan pyrkimyksenä ohjata myös muita kuin ensimmäistä tutkintoa suorittamaan hakeutuvia hyödyntämään heille tarkoitettuja muita kouluttautumismahdollisuuksia. Samalla ensimmäistä paikkaa hakevien pääsy opintoihin sujuvoituu.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Innovaatioympäristö ja osaaminen


Timo Kekkonen
Johtaja