Sivun sisällöstä vastaa
asiantuntija Jukka Lehtonen.

Julkiset hankinnat

Julkisilla hankinnoilla tarkoitetaan sellaisia tavara-, palvelu- ja rakennusurakkahankintoja, joita valtio, kunnat ja kuntayhtymät, valtion liikelaitokset sekä muut julkisen sektorin hankintayksiköt tekevät oman organisaationsa ulkopuolelta.

Julkisista hankinnoista säädetään Suomen hankintalaissa, erityisalojen hankintalaissa, hankinta-asetuksessa sekä EU-tason direktiiveissä (hankintadirektiivi, erityisalojen hankintadirektiivi ja oikeussuojadirektiivit).

Hankinta on kilpailutettava kotimaisen hankintasääntelyn mukaisesti, mikäli sen ennakoitu arvo ylittää kansallisen kynnysarvon. EU-sääntelyä puolestaan on noudatettava silloin, kun hankinnan ennakoitu arvo ylittää EU-kynnysarvon. Suomalaisessa järjestelmässä menettelysäännöt ovat pitkälti yhtenevät, olipa kyseessä kansallinen tai EU-hankinta.

Sääntelyn keskeisiä periaatteita ovat

• Avoin ilmoittaminen hankinnoista
• Kilpailumahdollisuuksien hyödyntäminen
• Kaikkien toimijoiden tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu
• Julkisten varojen tehokas käyttö
  

EU on uudistamassa julkisten hankintojen pelisääntöjäEU:n komissio julkaisi loppuvuodesta 2011 ehdotukset uudeksi hankintadirektiiviksi sekä erityisalojen hankintadirektiiviksi.

Direktiiviehdotuksissa on myönteistä se, että niissä pyritään helpottamaan pk-yritysten osallistumista julkisten hankintojen kilpailutuksiin ja vähentämään byrokratiaa. 

Yksityisen ja julkisen elinkeinotoiminnan kilpailuasetelmat eivät ole uudistuksessa tasapuolistumassa. Esimerkiksi kunnallinen palveluyksikkö saisi jatkossakin tarjota palveluita vapailla markkinoilla, vaikka se samanaikaisesti nauttii kilpailusuojaa julkisen sektorin sisäisissä hankinnoissa.

Direktiiviehdotuksen sisältyy myös ajatus siitä, että julkisten hankintojen kautta voisi entistä voimallisemmin edistää yritysvastuun toteutumista. Esimerkiksi tarjousten vertailussa voitaisiin antaa nykyistä enemmän painoarvoa ympäristötekijöille tai sosiaalisille näkökulmille.

Palvelukonsessiot EU-sääntelyn piiriin Palvelukonsessiot (palveluja koskevat käyttöoikeussopimukset) viittaavat hankintoihin, joissa julkinen taho teettää palvelun yrityksellä mutta maksajana onkin palvelun käyttäjä (kokonaan tai osittain). Suomessa toimintamalli ole vielä yleistynyt, mutta monissa EU-maissa esimerkiksi tiehankkeita toteutetaan palvelukonsessiona: julkinen sektori tilaa yrityksiltä ja tien käyttäjiltä velvoitetaan tiemaksuja.

Palvelukonsessiot eivät tällä hetkellä ole lainkaan sääntelyn piirissä, mutta komission joulukuun sääntelyehdotusten myötä niitä varten luotaisiin oma direktiivinsä.

Tutustu EU:n komission joulukuussa 2011 antamiin direktiiviehdotuksiin (hankintadirektiivi, erityisalojen hankintadirektiivi ja palvelukonsessioita koskeva direktiivi) tai lue lisää EK:n nettiuutisesta.

EK:n kannat Kilpailun lisääminen on ratkaisevan tärkeää, kun haetaan tehokkaampia tapoja tuottaa kansalaisille palveluja ja käyttää verovaroja oikein. Sääntelyuudistuksia tärkeämpää olisi lisätä niin ostajien kuin myyjien osaamista sääntelyyn ja sen tarjoamiin työkaluihin liittyen. Paremman osaamisen myötä voitaisiin keskittyä menettelyllisten seikkojen sijaan enenevässä määrin siihen, mitä ollaan ostamassa. Osaava ostaja uskaltaisi hakea markkinoilta innovatiivisia ratkaisuja ja käydä yritysten kanssa toimivaa vuoropuhelua. EU:n hankintadirektiiviehdotuksella ei saisi vaarantaa kilpailuneutraliteettia yksityisen ja julkisen elinkeinotoiminnan välillä. Jos erivapauksia nauttivat julkiset yksiköt saavat sisäisen toiminnan lisäksi tunkeutua kilpailluille markkinoille, kilpailu vääristyy vääjäämättä. Julkinen elinkeinotoiminta voi julkisen tukensa turvin päihittää yksityisen kilpailijansa, mikä heikentää yritysten kilpailukykyä. Myös veronmaksajan näkökulmasta hänen varojaan käytetään väärin. EU on valjastamassa julkisten hankintojen lainsäädäntöä ohjauskeinoksi, jolla toteutetaan poliittisia tavoitteita. Tämä voi hämärtää päätavoitteen eli julkisten hankintojen kehittämisen tavoitetta. Tarjouksen valintaperusteen tulisi liittyä tiukasti kyseisen tavaran tai palvelun laatuun ja hintaan. Palvelukonsessioita koskevan direktiiviehdotuksen osalta EK pitää tärkeänä, että palveluntarjoaja valitaan avoimella ja syrjimättömällä menettelyllä, kaikkia toimijoita tasapuolisesti kohdellen. Sääntely voi olla komission ehdottamaan tapaan huomattavasti julkisten hankintojen sääntelyä kevyempää.