Huomio kuntatalouteen

Vuonna 2009 julkisen talouden (valtio, kunnat ja sosiaalirahastot) menot ylittivät tulot. Tästä aiheutuva alijäämä syveni noin 3 % suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 2010.

Suuri osa julkisista menoista syntyy kunnissaSuurin osa julkisista menoista syntyy kuntasektorilla. Esimerkiksi julkinen sosiaali- ja terveystoimi sekä opetustoimi yliopistoja lukuun ottamatta ovat kuntien järjestämisvastuulla.

Kunnissa työskenteli vuonna 2010 noin 510 000 henkeä, mikä on noin 77 prosenttia julkisen sektorin henkilöstöstä. Kuntasektorin tuottavuus alentui vuosina 2000–2008 keskimäärin noin prosentilla vuodessa.

Polttava kysymys on, miten kunnat saadaan toimimaan entistä taloudellisemmin ja nostamaan tuottavuutta. Eräs ratkaisu on kuntapalvelujen kilpailuttaminen.

Kunnat kahden tulen välissä Tehtävä ei ole helppo, sillä voidaan väittää, että kunnat ovat kahden tulen välissä. Vaaditaan tuottavuuden parantamista samalla kun eduskunnassa
edellytetään parempaa palvelutasoa ja kokonaan uusia palveluja.

Kuntatalouden tervehdyttämisen kannalta onkin ensiarvoisen tärkeää, että kunnille ei aseteta uusia tehtäviä.

Väestön ikääntyminen alkaa näkyä menoissaVäestön ikääntymisestä johtuvat ikäsidonnaiset menot alkavat kasvaa nopeasti lähivuosikymmeninä. Valtiovarainministeriö on arvioinut, että julkisen talouden kestävyysvaje on suuruudeltaan noin 5 prosenttia BKT:sta eli noin 10 miljardia euroa. Kestävyysvaje osoittaa, kuinka paljon menoja tulisi alentaa tai veroastetta nostaa, jotta julkinen talous olisi pitkällä aikavälillä kestävällä pohjalla.

Julkisen talouden tasapainottaminen vaatii meilläkin ankaria toimia. Verotus on Suomessa jo nyt verrattain kireää. Julkista taloutta on tuettava pidentämällä työuria, arvioimalla julkisten menojen kasvu uudelleen ja kehittämällä verotuksen rakennetta. Katso tarkemmin EK:n näkemys julkisten menojen kasvun hillitsemisestä

• Katso lisää kuntataloudesta kohdasta julkinen talous -> kuntatalous