Komission teollis- ja tekijänoikeusstrategiaa koskeva tiedonanto, COM(2011) 287 final (EK/503/2011)

25.08.2011

Opetusministeriö on pyytänyt Elinkeinoelämän keskusliitto EK:lta lausuntoa komission 24.5.2011 antamasta teollis- ja tekijänoikeusstrategiaa koskevasta tiedonannosta. EK esittää lausuntonaan kunnioittaen seuraavaa.

• EK suhtautuu myönteisesti siihen, että komissio antoi ensimmäisen IPR-strategiansa ja siten näkee teollis- ja tekijänoikeuksien merkityksen tärkeänä toimivien sisämarkkinoiden luomiselle. Toimenpiteiden kuvaus on kuitenkin jäänyt IPR-strategiassa hyvin yleiselle tasolle jättäen epäselväksi mitä hankkeilla tosiasiallisesti tarkoitetaan ja tavoitellaan. Tämä on oikeusvarmuuden ja yritysten toimintaedellytysten turvaamisen kannalta huolestuttavaa.
  
• EK pitää tärkeänä eurooppalaisen patenttijärjestelmän kehittämistä kokonaisuutena. Yhtenäisen patenttijärjestelmän rinnalle tulee kehittää yhtenäinen oikeudenkäyntijärjestelmä, sillä yhtenäinen patenttijärjestelmä voi toimia tehokkaasti vain keskitetyn tuomioistuinjärjestelmän kautta.
  
• EK kannattaa kansallisen tavaramerkkisääntelyn ja EU:n tavaramerkkisääntelyn yhdenmukaistamista nykyisten tulkinta- ja soveltamisongelmien helpottamiseksi kuin myös valistuksellisten ja koulutuksellisten keinojen lisäämistä tavaramerkkiasioissa.
  
• EK kannattaa tuoteväärennösten ja piratismin vastaista taistelua. IPRED-direktiivin uudistamista ei kuitenkaan nähdä vielä tässä vaiheessa ajankohtaisena, kun sitä koskeva täytäntöönpanoprosessikin on EU:ssa vielä kesken. Myös tullin toimien tehostaminen nähdään myönteisenä väärennösten ja piratismin torjunnassa. Samoin EK kannattaa väärentämisen ja piratismin eurooppalaisen seurantakeskuksen toiminnan jatkamisesta, tehtäväkentän laajentamista ja sen organisoimista OHIMin yhteyteen.
  
• Elinkeinoelämä näkee immateriaalioikeuksien suojan vahvistamisen tärkeänä myös kansainvälisesti ja pitää komission ehdottamia toimia kannatettavina.
  
• EK pitää kannatettavana, että kollektiivihallinnon läpinäkyvyyttä, tehokkuutta ja osapuolten taloudellista kohtelua prosessissa parannetaan.
  
• EK pitää tärkeänä, että rajat ylittävää lisensiointia yksinkertaistetaan ja tehostetaan. Sen rinnalla tulee kuitenkin aina olla mahdollisuus oikeuksien suoraan hankintaan. Lisensiointijärjestelmän edistämisessä tulee muistaa ettei sama lisensiointimalli sovi kaikille toimijoille eikä kaikenlaisiin teostyyppeihin.
  
• EK pitää hyvitysmaksua koskevaa toimenpidesuositusta täysin riittämättömänä. Aikaisemmat osapuolten väliset neuvottelut ovat kariutuneet tuloksettomina osapuolten eriäviin näkemyksiin. Hyvitysmaksujärjestelmän uudistaminen edellyttää järeämpiä toimenpiteitä. EK tukee Suomen kantaa, jonka mukaan hyvitysmaksujärjestelmä tulisi ensisijaisesti korvata lisensiointiin perustuvilla ratkaisuilla.
  
• EK suhtautuu unionin tekijänoikeusjärjestelmän harmonisointiajatukseen erittäin varauksellisesti. Tekijänoikeusdirektiivien kodifikaatio voisi jäykistää EU:n tekijänoikeusjärjestelmän ja johtaa liian pitkäkestoiseen ja raskaaseen valmisteluprosessiin.
  
• EK:n mielestä tekijänoikeuksien täytäntöönpanon varmistamista tuetaan parhaiten edistämällä laillisten, helppokäyttöisten ja kohtuuhintaisten sisältöjen saatavuutta markkinoilla regulaation lisäämisen sijaan.
  
• EK:n näkemyksen mukaan orpoteosdirektiiviehdotus sisältää niin olennaisia puutteita, ettei Suomen pidä sitä ehdotetussa muodossa tukea.

Ehdotuksen keskeinen sisältö

EU:n teollis- ja tekijänoikeusstrategia sisältää kaikkia immateriaalioikeuden alaan kuuluvia asioita. Strategia jakaantuu kuuteen osa-alueeseen: tekijänoikeuksiin, IPR-suojan täytäntöönpanon tehostamiseen, patentteihin, tavaramerkkeihin, immateriaalioikeuksien kansainväliseen ulottuvuuteen sekä aineettomien oikeuksien suojelua täydentäviin toimenpiteisiin.

Strategian tavoitteena on parantaa luovuutta, innovatiivisuutta ja kilpailukykyä Euroopan osaamiseen perustuvassa taloudessa. IPR-oikeuksia on välttämätöntä suojella tehokkaasti, jotta yritykset uskaltavat investoida innovaatioihin ja tuoda niitä markkinoille. Strategia pyrkii huomioimaan myös kuluttajien ja käyttäjien oikeudet tavoitteena saada suojattuja sisältöjä käyttöön mahdollisimman laajasti ja helposti.

Strategiassa on kaikkiaan 18 toimenpidesuositusta. Komission on tarkoitus antaa ne kaikki vuoden 2012 loppuun mennessä. Useimmat ehdotuksista ovat lainsäädäntötoimia, joilla haetaan tasapainoa tekijöiden, kuluttajien ja muiden käyttäjien sekä palvelujen ja sisällöntuottajien kesken. Strategian painavimpia osa-alueita ovat tekijänoikeudet ja IPR-suojan täytäntöönpanon tehostaminen (yhteensä 11 hanketta).

Strategiassa painotetaan, että todellisten IPR-sisämarkkinoiden luominen Eurooppaan edellyttää etenemistä ennen kaikkea digitaalisten sisämarkkinoiden hankkeissa, kuten tekijänoikeuskysymyksissä, sähköisessä kaupankäynnissä ja IPR-suojan valvonnan tehostamisessa verkkoympäristössä (onlinepiratismi). Tekijänoikeudettulisi komission mukaan nähdä vahvana omistusoikeutena ja oikeuksien hallinnoinnin tehokkaana mahdollistajana, joiden täytäntöönpanoa tulisi tehostaa.

Komissio listaa tältä alueelta useita aloitteita liittyen mm. oikeuksien kollektiiviseen hallinnointiin, rajat ylittävään lisensiointiin, käyttäjien luomiin sisältöihin (UCG), hyvitysmaksuihin ja oikeuksien täytäntäänpanoon. Monet näistä asoista ovat jo sisältyneet komission aikaisemmin julkaisemiin digitaaliagendaan ja sisämarkkinatiedonantoon.

Eurooppalaisen patenttijärjestelmän kehittäminen

Strategiassa nostetaan esiin Euroopan nykyisen patenttijärjestelmän heikkoudet sekä tarve saada aikaan kustannustehokkaampi ja oikeusvarmempi järjestelmä. Lisäksi tarvitaan keskitetty ja laadukas oikeudenkäyntijärjestelmä. Komissio haluaa kehittää myös patenttiasiakirjojen konekielisiä käännöksiä, jotta ne edistäisivät osaltaan patentoitavuutta ja lisäisivät patentti-informaatiota. Tällä hetkellä EU:ssa edetään yhtenäisen patenttijärjestelmän luomisessa ns. tiiviimmällä yhteistyöllä, jonka sisällöstä komissio antoi ehdotuksensa huhtikuussa. Myös neuvotteluja litigaatiojärjestelmästä jatkettiin heinäkuussa Puolan pj-maana laatiman sopimusluonnoksen pohjalta.

EK pitää tärkeänä eurooppalaisen patenttijärjestelmän kehittämistä kokonaisuutena. Yhtenäisen patenttijärjestelmän rinnalle tulee kehittää yhtenäinen oikeudenkäyntijärjestelmä, sillä yhtenäinen patenttijärjestelmä voi toimia tehokkaasti vain keskitetyn tuomioistuinjärjestelmän kautta. EK pitää tärkeänä jatkaa myös patenttituomioistuinta koskevia neuvotteluja.

Yhtenäinen eurooppapatentti on yrityksille tärkeä, sillä patentoiminen Euroopassa maksaa tällä hetkellä moninkertaisesti enemmän kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa. Yhtenäisen patenttijärjestelmän ja siihen liittyvän oikeudenkäyntijärjestelmän luomisella voitaisiin vähentää yritysten patentoimisesta aiheutuvia kustannuksia ja lisätä oikeusvarmuutta. Konekielisten käännösten osalta on todettava, että niiden merkitys on lähinnä informatiivinen eikä niille voida antaa liiketoiminnassa missään tilanteessa ratkaisevaa merkitystä. Konekäännösten käyttö voisi olla tehokasta ja perustelua vasta siinä vaiheessa, kun käännökset saataisiin erittäin korkeatasoisiksi.

Eurooppalaisen tavaramerkkijärjestelmän modernisointi

Tavaramerkkisääntelyn uudistaminen on yksi komission IPR-strategian hankkeista. Tavoitteena on modernisoida järjestelmä sekä EU:ssa että kansallisesti ja tehdä siitä nykyistä tehokkaampi, toimivampi ja yhtenäisempi. Erityisesti rekisteröintimenettelyä pyritään nopeuttamaan ja yksinkertaistamaan sekä lisäämään yhteistyötä kansallisten virastojen ja OHIMin (EU:n yhdenmukaistamisvirasto) kesken. Komission Max Planck Instituutilla teettämä selvitys tavaramerkkijärjestelmien toimivuudesta Euroopassa ilmestyi maaliskuussa ja sen analysointityön jälkeen komissio tulee antamaan loppuvuodesta ehdotuksensa tavaramerkkiasetuksen ja -direktiivin uudistamisesta.

EK kannattaa kansallisen sääntelyn ja EU-sääntelyn yhdenmukaistamista nykyisten tulkinta- ja soveltamisongelmien helpottamiseksi kuin myös valistuksellisten ja koulutuksellisten keinojen lisäämistä. Sääntelystä tulee saada nykyistä ennakoitavampaa. Myös turhien rekisteröintien poistamista CTM rekisteristä, samoin kuin kansallisten virastojen ja OHIM:in käytäntöjen parempaa yhteensovittamista ja yhteistyötä toivotaan.

Tuoteväärennösten ja piratismin vastainen toimenpideohjelma

Komissio esittää strategiassa Immateriaalioikeuksien täytäntöönpanon tehostamiseksi kolmekohtaista toimenpidesuunnitelmaa, joka sisältää sekä kovaa sääntelyä että ns. pehmeitä toimenpiteitä. Ensinnäkin komissio haluaa uudistaa immateriaalioikeuksien siviilioikeudellisia täytäntöönpanotoimenpiteitä koskevan direktiivin (IPRED) niin, että se sopii paremmin digitaaliseen toimintaympäristöön. Strategian mukaan ehdotus asiasta annettaneen ensi vuoden alkupuoliskolla.

Toiseksi piratismin ja tuoteväärennösten torjuntaan keskittyneen IPR Observatorion eli väärennösten ja piratismin eurooppalaisen seurantakeskuksen asema halutaan vakiinnuttaa osaksi OHIMin rakennetta ja sille halutaan antaa enemmän vastuuta. Komissio antoi tätä koskevan ehdotuksen strategian julkaisemisen kanssa samaan aikaan toukokuussa.

Toimintasuunnitelman kolmannen osan muodostaa nykyisen tuoteväärennösasetuksen uudistaminen. Sillä tehostettaisiin rajatoimia tuoteväärennösten torjunnassa ja annettaisiin tullille nykyistä enemmän valtuuksia. Tämä ehdotus  annettiin niin ikään IPR-strategian julkistamisen yhteydessä

EK kannattaa tuoteväärennösten ja piratismin vastaista taistelua; ilman sitä sähköisen kaupankäynnin edistäminen nähdään mahdottomaksi. EK on kuitenkin katsonut, ettei IPRED-direktiiviä tarvitsisi vielä uudistaa. Tässä vaiheessa riittäisi, kun huolehdittaisiin, että direktiivi saataisi oikein implementoiduksi kaikissa jäsenmaissa. Myös tullin toimien tehostaminen nähdään myönteisenä väärennösten ja piratismin torjunnassa. Suurimmat uhat kohdataan juuri EU:n ulkorajoilla transit-liikenteessä. EK kannattaa väärentämisen ja piratismin eurooppalaisen seurantakeskuksen toiminnan jatkamisesta, tehtäväkentän laajentamista ja sen organisoimista OHIMin yhteyteen. Kuten olemme seurantakeskusta koskevasta komission ehdotuksesta erikseen heinäkuussa työ- ja elinkeinoministeriölle lausuneet, hankkeen toteuttamisessa pitää kuitenkin huolehtia siitä, että OHIMille turvataan tehtävään hoitamiseen tarvittavat resurssit ja asiantuntemus. Tällä hetkellä OHIMin osaaminen keskittyy tavaramerkkeihin ja malleihin, ei muihin immateriaalioikeuksiin.

Immateriaalioikeuksien kansainvälinen ulottuvuus

Strategiassa nostetaan esille myös immateriaalioikeuksien suojan vahvistamisen tärkeys kansainvälisesti.

Elinkeinoelämä näkee immateriaalioikeuksien suojan vahvistamisen tärkeänä myös kansainvälisesti ja pitää komission ehdottamia toimia kannatettavina. Kolmansia maita koskevaa IPR-strategiaa nähdään tarpeellisena tarkastella uudelleen, sillä hyvin toimiva EU-sääntely helpottaa mm. neuvoteltaessa kahdenvälisten kauppasopimusten IPR-kysymyksistä. Myös EU:n mukanaolo monenvälisissä sopimuksissa väärentämisen vastustamiseksi (esim. ACTA-sopimus) on nähty hyvänä, kunhan sopimukset säilyvät linjassa voimassa olevan EU-säätelyn kanssa. ACTA-sopimuksen ratifiointi EU:ssa nähdään positiivisena edistysaskeleena, mutta toivottavaa olisi, että sopimukseen saataisiin jatkossa liittymään myös sellaisia toistaiseksi sopimusneuvotteluiden ulkopuolella pysytelleitä maita, joihin väärennöstoiminta erityisesti keskittyy.

Tekijänoikeudet digitaalisilla sisämarkkinoilla

EK pitää hyvänä, että komissio antoi ensimmäisen IPR-strategiansa ja siten näkee teollis- ja tekijänoikeuksien merkityksen tärkeänä toimivien sisämarkkinoiden luomiseksi. Tekijänoikeussääntelyn kehittämisessä tulee edistää ratkaisuja, jotka mahdollistavat muuttavassa toimintaympäristössä joustavien uusien laillisten palveluiden luomisen ja niiden käytön helposti ja kohtuuhinnalla.

Valitettavaa kuitenkin on, että tiedonanto näyttäytyy sisällöltään pikemminkin komission hankelistaukselta seuraaville vuosille kuin aidolta strategiapaperilta. Toimenpiteiden kuvaus on jäänyt IPR-strategiassa hyvin yleiselle tasolle jättäen epäselväksi mitä hankkeilla tosiasiallisesti tarkoitetaan ja tavoitellaan. Tämä on oikeusvarmuuden ja yritysten toimintaedellytysten turvaamisen kannalta huolestuttavaa. Vastaava tilanne koettiin komission aikaisemmin julkaiseman digitaaliagendan kohdalla.

Tekijänoikeuksia koskeva osio sisältääyhteensä kahdeksan toimenpidesuositusta, joista EK näkee tarpeellisena tässä vaiheessa kommentoida seuraavia:

Kollektiivihallinnointi ja lisensiointi

Stragiassa korostetaan kollektiivisten lisensiointimallien kehittämisen tärkeyttä. Tiedonannon mukaan tekijänoikeuksien kollektiivista hallinnointia varten tulisi luoda yhteiset säännöt hallinnosta, läpinäkyvyydestä ja tehokkaasta valvonnasta.

EK pitää kannatettavana, että kollektiivihallinnon läpinäkyvyyttä, tehokkuutta ja osapuolten taloudellista kohtelua prosessissa parannetaan. Tekijänoikeusjärjestöjen nykyisen lain sallima oikeudenhallintamonopoli yhdistettynä järjestelmän läpinäkymättömyyteen ja puutteelliseen valvontaan synnyttää olennaisen riskin määrävän markkina-aseman väärinkäyttämisestä.

EK pitää tärkeänä, että rajat ylittävää lisensiointia yksinkertaistetaan ja tehostetaan. Sen rinnalla tulee kuitenkin aina olla mahdollisuus oikeuksien suoraan hankintaan. Lisensiointijärjestelmän edistäminen sisämarkkinoilla on tärkeää, mutta siinä tulee ottaa huomioon erilaiset sisällöt ja lisensioijien erilaiset maantieteelliset tarpeet. Sama lisensiointimalli ei sovi kaikille toimijoille eikä kaikkiin sisältöihin. Oikeuksien kollektiivinen lisensiointi toimii esimerkiksi musiikin kohdalla, kun taas monissa muissa teoslajeissa (esim kustannustoiminta tai kansalliset av-sisällöt) lisensiointi kansallisesti ja suoraan alkuperäiseltä oikeudenhaltijalta on välttämätön ja ainoa toimiva vaihtoehto.

Oikeuksien yhteishallinnoinnin selkiyttäminen samanaikaisesti lisensioinnin tehostamisen kanssa on edellytys digitaalisen sisämarkkinan toteutumiselle.

Hyvitysmaksut

Hyvitysmaksuja koskevassa kirjauksessa komissio esittää korkeantason sovittelijan nimeämistä jatkamaan tekijöiden ja teollisuuden välistä Stakeholder forumin työtä sekä löytämään yhteinen tahtotila osapuolten välille.

EK pitää tätä toimenpidesuositusta täysin riittämättömänä. Aikaisemmat osapuolten väliset neuvottelut ovat kariutuneet tuloksettomina osapuolten eriäviin näkemyksiin. Hyvitysmaksujärjestelmän uudistaminen edellyttää järeämpiä toimenpiteitä. EK tukee Suomen kantaa, jonka mukaan hyvitysmaksujärjestelmä tulisi ensisijaisesti korvata lisensiointiin perustuvilla ratkaisuilla. Suomi toimii tässä kohtaa hyvänä esimerkkinä komissiolle, sillä opetus- ja kulttuuriministeriössä on jo käynnissä hanke hyvitysmaksujärjestelmän korvaamisesta vaihtoehtoisella ratkaisulla ja myös uuteen hallitusohjelmaan sisältyy kirjaus hyvitysmaksujärjestelmän uudistamisesta.

Eurooppalainen tekijänoikeuslaki

Komission esittää strategiassa myös mahdollisuutta eurooppalaisen tekijänoikeuslain säätämiseen, joka voisi tarkoittaa joko nykyisten tekijänoikeusdirektiivien kodifikaatiota ja/tai voimassa oleviin säädöksiin sisältyvien tekijänoikeuden rajoitusten ja poikkeusten päivittämistä ja harmonisointia.

EK suhtautuu tähän komission ajatukseen erittäin varauksellisesti. Tekijänoikeusdirektiivien kodifikaatio voisi jäykistää EU:n tekijänoikeusjärjestelmän ja johtaa liian pitkäkestoiseen valmisteluprosessiin. Tietoyhteiskunnan nopean kehityksen edellyttämät muutokset jäisivät tällöin toteutumatta ja hankkeesta aiheutuisi väistämättä epävarmuutta markkinoille. Unionin nykyiseen tekijänoikeussääntelyyn sisältyviä poikkeuksia ja rajoituksia ei saisi lähteä avaamaan, vaan niiden määrittely tulisi oikeusvarmuuden näkökulmasta säilyttää jatkossakin jäsenvaltiotasolla.

Tekijänoikeuksien täytäntöönpano

Yhtenä toimenpiteenä komissio nostaa esille käyttäjien luoman sisällön luomiseen (UCG) liittyvät tekijänoikeudelliset ja piratismiin liittyvät haasteet ja näkee ongelmien ratkaisuksi niiden sovittamisen yhteen tekijöiden toimeentulomahdollisuuksien ja kuluttajien sanan- ja toimintavapauden kanssa.

EK:n mielestä tekijänoikeuksien täytäntöönpanon varmistamista tuetaan parhaiten edistämällä laillisten, helppokäyttöisten ja kohtuuhintaisten sisältöjen saatavuutta markkinoilla regulaation lisäämisen sijaan.

Orpoteosehdotus

IPR-strategian yhteydessä komissio julkaisi myös orpoteoksia koskevan direktiiviehdotuksen.

EK pitää direktiiviehdotusta monilta osin ongelmallisena eikä kannata sen hyväksymistä nykyisessä muodossa. Yksityiskohtaisten näkemysten osalta EK viittaa direktiiviehdotuksesta ministeriölle erikseen antamaansa lausuntoon.

Kunnioittavasti

Elinkeinoelämän keskusliitto
Lainsäädäntö ja kauppapolitiikka

Jukka Ahtela
johtaja