Arvonlisäverotus |
 |
- Maahantuonnin arvonlisävero
- Kansainvälisen palvelukaupan arvonlisäverotus 1.1.2010 lähtien
- Sähköiset palvelut ja telepalvelut
- Arvonlisäveron ulkomaalaispalautukset 1.1.2010 lähtien
- Arvonlisäverovelvoitteiden yksinkertaistaminen
- Arvonlisäverolain uudistaminen
- Laskutussääntöjen uudistaminen
- ALV:n tulevaisuus
Arvonlisäverotus käytössä kaikissa EU-maissa
Kaikissa EU:n jäsenvaltioissa sovelletaan arvonlisäverojärjestelmää (valtiovarainministeriön sivuilla). Kansalliset arvonlisäverotusta koskevat säännökset perustuvat EU:n jäsenvaltioissa ns. arvonlisäverodirektiivin säännöksiin.Kun arvonlisäverodirektiiviä muutetaan, on yleensä välttämätöntä muuttaa myös kansallisia arvonlisäverosäännöksiä kussakin jäsenvaltiossa.Arvonlisäverotuksen alalla on erittäin tärkeätä seurata ja pyrkiä vaikuttamaan myös säännösten kansainväliseen kehitykseen kansallisen toiminnan lisäksi.
--------------------------------------------------------------------------------alkuun
Maahantuonnin arvonlisävero
Tavaran maahantuonti on säädetty verolliseksi arvonlisäverolain (Finlex) (1501/1993) 1 §:n 1 momentin 2 kohdassa. Tavaran maahantuonnin arvonlisäveron määrää ja kantaa tullilaitos.Määräaika tavaran maahantuonnin perusteella suoritettavan arvonlisäveron maksamiseen on huomattavasti lyhyempi kuin arvonlisäverotuksessa valvontailmoituksen antamiselle ja siten myös veron vähentämiselle säädetty määräaika. Tämän vuoksi arvonlisäverovelvollinen tavaran maahantuoja joutuu maksamaan tullilaitokselle arvonlisäveron tavaran maahantuonnista huomattavasti aikaisemmin kuin hän voi vähentää sen valvontailmoituksellaan.
| EK:n kanta |
| EK on esittänyt valtiovarainministeriölle, että maahantuonnista kannettavan arvonlisäveron raportointia ja maksuajankohtaa muutetaan niin, että ne olisi mahdollista suorittaa normaalin valvontailmoitusmenettelyn yhteydessä. Näin tavaran maahantuonnista kannettava arvonlisävero ei olisi enää väliaikainen kustannus verovelvollisille tavaran maahantuojille. |
--------------------------------------------------------------------------------alkuun Kansainvälisen palvelukaupan arvonlisäverotus 1.1.2010 lähtien
Arvonlisäverodirektiivin säännöksiä palvelujen myynnin verotuspaikasta muutettiin vuoden 2008 helmikuussa (2008/8/EY, 12.2.2008). Vastaavat muutokset on tehty arvonlisäverolakiin 13.9.2009 (886/2009). Muutokset tulivat voimaan 1.1.2010.
Uusien säännösten mukaan verovelvollisille myytävät palvelut verotetaan pääsääntöisesti ostajan sijoittautumisvaltiossa ja näihin palveluihin sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta. Näin ollen muutokset yksinkertaistavat kansainvälistä palvelukauppaa käyvien yritysten arvonlisäverotukseen liittyviä hallinnollisia velvoitteita. Kuluttajille myytävät palvelut verotetaan edelleen pääsääntöisesti myyjän sijoittautumisvaltiossa.
| EK:n kanta |
| Uudet säännökset ovat askel kohti parempaa arvonlisäverojärjestelmää. Niiden tarkoituksena on nykyaikaistaa ja yksinkertaistaa palvelujen verotuspaikkaa koskevia säännöksiä ja muuttaa niitä siten, että ne johtaisivat mahdollisimman usein veron kantamiseen palvelun kulutusmaassa. Tämän vuoksi EK kannatti palvelujen verotuspaikkaa koskevien säännösten uudistamista. Uudistuksessa oli kysymys kansainvälisen palvelukaupan arvonlisäverotuksesta eli varsin haasteellisesta arvonlisäverotuksen osa-alueesta. Käytännössä kaikki jäsenvaltiot eivät ole tulkinneet uusia säännöksiä yhdenmukaisesti, mikä on luonnollisesti haitta kansainväliselle palvelukaupalle. Ongelmia on yritetty ratkaista 15.3.2011 annetulla neuvoston täytäntöönpanoasetuksella (N:o 282/2011), jossa on muun muassa uusien verotuspaikkaa koskevien säännösten yksityiskohtaisia soveltamissäännöksiä. Täytäntöönpanoasetuksesta huolimatta moni kysymys jäi edelleen avoimeksi ja uusia kaikkia jäsenvaltioita velvoittavia säännöksiä tai ohjeita kaivataan edelleen. Kansainvälisen kaupan arvonlisäverosäännösten kehittämistä tulisi siis edelleen jatkaa. |
--------------------------------------------------------------------------------alkuun
Sähköiset palvelut ja telepalvelut
Kuluttajille myytävien sähköisten palvelujen, telepalvelujen sekä radio- ja televisiolähetyspalvelujen verotuspaikka muuttuu ostajan sijoittautumisvaltioksi 1.1.2015 lukien. Esimerkiksi suomalaisen yrityksen myydessä sähköisiä palveluja Ranskaan sijoittautuneelle yksityishenkilölle myynti verotettaisiin Ranskassa eikä siis enää Suomessa. Muutos on osa edellä selostettua kansainvälisen palvelukaupan arvonlisäverotuksen uudistamista ja perustuu direktiiviin 2008/8/EY. Samalla otetaan käyttöön nykyistä sähköisen kaupan erityisjärjestelmää vastaava järjestelmä toisiin jäsenvaltioihin sijoittautuneille myyjille.
| EK:n kanta |
| Uudet säännökset hankaloittavat kysymyksessä olevien palvelujen kansainvälistä kuluttajakauppaa merkittävästi. Tämän vuoksi olisi erittäin toivottavaa, että uusien säännösten soveltamissäännökset tai -ohjeet vahvistettaisiin hyvissä ajoin ennen 1.1.2015. Myös näihin palveluihin jatkossa sovellettava erityisjärjestelmä (ns. mini One Stop Shop) tulisi rakentaa valmiiksi niin aikaisin, että myös yrityksille jäisi riittävästi aikaa valmistautua sen käyttöönottoon. |
Arvonlisäveron ulkomaalaispalautukset 1.1.2010 lähtien
Ns. ulkomaalaispalautusmenettelyssä yritykset voivat hakea toisista jäsenvaltioista tehtyihin hankintoihin sisältyvän arvonlisäveron palautusta. Palautusmenettelyä koskevia arvonlisäverodirektiivin säännöksiä on muutettu 12.2.2008 annetulla direktiivillä (2008/9/EY). Vastaavat muutokset on tehty myös arvonlisäverolakiin 22.12.2009 (1359/2009). Uusia säännöksiä on sovellettu 1.1.2010 lukien. Palautusmenettely muutettiin EU:n jäsenvaltioista olevien yritysten osalta sähköiseksi. Lisäksi menettelyä parannettiin muutoinkin merkittävästi. Muutokset helpottavat ulkomaalaispalautusten hakemista muista jäsenvaltioista.
| EK:n kanta |
| Uudet säännökset paransivat merkittävästi EU-yritysten käyttämää ulkomaalaispalautusmenettelyä. Tosin monessa jäsenvaltiossa uuden järjestelmän käyttöönotossa ja käytössä oli aluksi merkittäviä ongelmia. Käyttöönottoon liittyvien ongelmien vuoksi vuoden 2009 ostolaskujen osalta hakuaikaa pidennettiin kuudella kuukaudella. Myöhempien vuosien osalta hakuaikoja ei ole pidennetty, vaan hakumenettelyssä ilmenneet ongelmat on pyritty ratkaisemaan maakohtaisesti. |
Arvonlisäverovelvoitteiden yksinkertaistaminenArvonlisäverovelvoitteiden noudattamisesta aiheutuu verovelvollisille merkittäviä kustannuksia. Erityisen kallista velvoitteiden noudattaminen on niille verovelvollisille, joilla on arvonlisäverovelvoitteita sellaisissa jäsenvaltioissa, joihin he eivät ole sijoittautuneet. Merkittävä osa verovelvollisista pyrkii jopa välttämään arvonlisäveron alaista toimintaa toisissa jäsenvaltioissa niissä syntyvien arvonlisäverovelvoitteiden aiheuttaman lisätyön vuoksi.
| EK:n kanta |
Euroopan komissio antoi jo vuonna 2004 ehdotuksen arvonlisäverodirektiivin muuttamisesta siten, että arvonlisäverovelvoitteita yksinkertaistettaisiin. Esimerkiksi verovelvollisten rekisteröitymis- ja ilmoitusvelvoitteita sekä ns. ulkomaalaispalautusten hakemusmenettelyä esitettiin yksinkertaistettavaksi.
|
-------------------------------------------------------------------------------- alkuun
Arvonlisäverolain uudistaminen
Arvonlisäverolain säännökset perustuvat ns. kuudennen arvonlisäverodirektiivin säännöksiin. Neuvosto on antanut direktiivin kuudennen arvonlisäverodirektiivin kumoamisesta ja sen korvaamisesta uudella, voimassa ollutta direktiiviä mukailevalla asiakirjalla. Uusi direktiivi tuli voimaan 1.1.2007 lukien. Tehtyjen muutosten ei ollut tarkoitus vaikuttaa asiasisältöön.
| EK:n kanta |
| EK:n mielestä myös Suomen arvonlisäverolaki olisi syytä kirjoittaa uudelleen paremmin jäsenneltyyn ja luettavaan muotoon. |
-------------------------------------------------------------------------------- alkuun
Laskutussääntöjen uudistaminen
Arvonlisäverodirektiiviä on muutettu 13.7.2010 annetulla direktiivillä (2010/45/EU) laskutusta koskevien säännösten osalta. Uudistuksen tavoitteena on ottaa käyttöön nykyaikaiset ja yhdenmukaiset säännöt, joilla muun muassa yksinkertaistettaisiin yrityksiin sovellettavia laskutusvaatimuksia. Uusien säännösten mukaan paperisia laskuja ja sähköisiä laskuja olisi kohdeltava tasaveroisina. Pääosa sähköisiä laskuja koskevista erityissäännöksistä on poistettu. Uudet säännökset tulivat voimaan 1.1.2013. Jäsenvaltiot ovat näin ollen muuttaneet kansalliset säännökset uusien säännösten mukaisiksi mainitusta ajankohdasta lukien.
| EK:n kanta |
| Aiemmin voimassa olleet ns. laskutusdirektiiviin (2001/115/EY) alun perin perustuneet laskuja koskevat arvonlisäverosäännökset eivät toimineet käytännössä asianmukaisesti. Laskutusdirektiivin EU:n jäsenvaltioille suomat lukuisat valintamahdollisuudet johtivat siihen, että asianomaiset säännökset eivät olleet yhdenmukaiset eri jäsenvaltioissa. Tämä vaikeutti kansainvälistä kauppaa harjoittavien yritysten toimintaa merkittävästi. Erityisen hankalaa oli kansainvälinen sähköinen laskutus. Tämän vuoksi oli erittäin perusteltua, että kysymyksessä olevia säännöksiä yhdenmukaistettiin. Suomessa paperisten ja sähköisten laskujen tasaveroista kohtelua on sovellettu jo pitkään ja järjestelmä on toiminut sekä verovelvollisten että veroviranomaisten kannalta erinomaisesti. |
-------------------------------------------------------------------------------- alkuun
ALV:n tulevaisuus EU:n alv-järjestelmä on yli 40 vuotta vanha eikä se enää kaikilta osin vastaa nykypäivän haasteisiin. Tämän vuoksi on tullut aika uudistaa alv-järjestelmää. Komissio on 6.12.2011 hyväksynyt alv:n tulevaisuutta koskevan tiedonannon. Siinä määritellään uuden alv-järjestelmän keskeiset ominaisuudet ja ne ensisijaiset toimet, joita alv-järjestelmän uudistamiseksi komission mukaan tarvitaan. Komission tavoitteena on nykyistä yksinkertaisempi, tehokkaampi ja vahvempi alv-järjestelmä, joka olisi vähemmän altis petoksille.
Nykyinen alv-järjestelmä on varsin monimutkainen, mikä aiheuttaa yrityksille merkittäviä hallinnollisia kustannuksia. Yritysten hallinnollisen taakan keventämiseksi alv-järjestelmää tulisi yksinkertaistaa. Yksinkertaisempi ja avoimempi alv-järjestelmä edistäisi myös EU:n jäsenvaltioiden välistä kauppaa ja tukisi kasvua. Komission tiedonannossa on lueteltu useita keinoja mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Näistä voitaneen mainita esimerkiksi alv-ilmoitusten standardisointi ja sellaisen yhteisen verkkoportaalin luominen, joka sisältäisi yksityiskohtaisia tietoja kaikkien jäsenvaltioiden alv-säännöksistä.
Alv-järjestelmän tehostamisella komissio viittaa tiedonannossaan lähinnä veropohjan laajentamiseen ja alennettujen verokantojen käytön supistamiseen. Komissio aloitti vuonna 2012 verokantoja koskevan selvitystyön.
ALV-petokset aiheuttavat merkittäviä tulonmenetyksiä jäsenvaltioille. Komissio on 31.7.2012 antanut ehdotuksen ns. nopean toiminnan mekanismista (KOM/2012/428), jolla varmistettaisiin, että jäsenvaltiot kykenisivät puuttumaan nykyistä tehokkaammin petosepäilyihin. Lisäksi komissio selvittää, onko tarpeen vahvistaa nykyisiä petostentorjuntamekanismeja kuten Eurofisciä.
| EK:n kanta |
| Alv-järjestelmä on monilta osin uudistusten tarpeessa. Tämän vuoksi komission hanke järjestelmän uudistamisesta on erittäin tervetullut. |
|
Mikä on EK ja mitä se tekee?
|
Yhteystiedot
|
||||||||||||||||||||||||
