Yrittäjyys

Pk-yritysten merkitys kansantaloudessa ja EU:ssa Pk-yritykset muodostavat Suomen talouselämän perustan huolimatta muutaman suuryrityksen korostuneesta näkyvyydestä tiedotusvälineissä.
Vuonna 2010 alle 50 työntekijän yrityksiä oli 99,1 % ja alle 250 työntekijän yrityksiä 99,8 % kaikista Tilastokeskuksen yritysrekisterin yrityksistä.

Pk-yritysten palveluksessa oli vastaavia rajoja käyttäen 48 % tai 64 % kaikkien yritysten henkilöstöstä (2010). Liikevaihtoa kertyi alle 50 työntekijän yrityksissä 35 % ja alle 250 työntekijän yrityksissä 51 % kaikkien yritysten liikevaihdosta. Palkoista alle 250 työntekijän yrityksissä maksetaan yli puolet, 57 % (2010).

Pk-yritysten osuus on merkittävä myös Suomen vientikaupassa. Alle 250 työntekijän yrityksistä 29 prosentilla on vientitoimintaa. Viennin harjoittaminen on keskimäärin sitä yleisempää, mitä suuremmasta yrityksestä on kyse. Näillä yrityksillä viennin osuus liikevaihdosta on keskimäärin kolmasosa. Suora vienti oli selvästi yleisempää vuonna 2009 kuin epäsuora vienti (alihankintaverkoston kautta tapahtuvaa).

Pk-yritykset Euroopassa

Euroopassa on runsaat 20 miljoonaa yritystä. Yli 99 % niistä on mikroyrityksiä sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä, jotka työllistävät noin kaksi kolmasosaa työvoimasta. Tyypillinen eurooppalainen yritys on alle 10 henkilöä työllistävä mikroyritys. Nämä yritykset toimivat etenkin työvoimavaltaisilla aloilla.

Suuryritysvaltaisiksi maiksi luetaan Euroopassa työvoimaosuudella mitattuna Hollanti, Saksa, Iso-Britannia sekä myös Suomi.

EU:n komission Eurobarometrin (2010) mukaan itsenäiseksi yrittäjäksi haluavien osuus haastatelluista on Euroopassa 45 %, kun se on Yhdysvalloissa noin 55 %. Toisen palvelukseen haluavien osuus on siten Euroopassa huomattavasti suurempi kuin Yhdysvalloissa. Suomessa itsenäiseksi yrittäjäksi haluavien osuus on noin kolmannes.

GEM -selvityksen (Global Entrepreneurship Monitor 2009) mukaan vain kuusi prosenttia suomalaista oli aktiivisesti aloittamassa yritystoimintaa kyselyä edeltäneiden 12 kuukauden aikana, kun EU:n keskiarvo oli 11 %. Suomi oli selvitykseen osallistuvista maista häntäpäässä myös uusien yritysten kasvuhakuisuudessa.

EU ja pk-yritykset

Rahoitusmarkkinoilta alkanut kansainvälinen talouskriisi toi Euroopan unioninkin tarvittavien rakenteellisten korjausten äärelle. Kesäkuussa 2010 Eurooppaneuvosto hyväksyi komission valmisteleman Eurooppa 2020 -strategian (pdf), jolla unionista tehdään älykäs, kestävä ja osallistava talous.

Strategian painopisteitä ovat

• älykäs kasvu: osaamiseen ja innovointiin perustuvan talouden kehittäminen
• kestävä kasvu: resurssitehokkaamman, vihreämmän ja kilpailukykyisemmän talouden edistäminen
• osallistava kasvu: sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta lisäävän korkean työllisyyden talouden edistäminen

Painopisteisiin liittyen strategiassa määritellään myös viisi määrällistä tavoitetta ja seitsemän niitä tukevaa pääaloitetta, lippulaivaa. Aloitteet ovat myös kansallisesti velvoittavia. Yksi aloitteista on ”Globalisaatioajan elinkeinopolitiikka.” Siinä EU sitoutuu edistämään eurooppalaisten yritysten menestymistä kansainvälistyvillä markkinoilla.

Pienet ensin Vuonna 2008 komissio julkisti Small Business Act -nimellä kulkevan aloitteen, joka jatkaa aiempaa yrittäjyyden toimintaohjelmaa. Tämän ohjelman runko muodostuu 10 periaatteesta sekä komission toimista niiden toteuttamiseksi ja sen ehdotuksista jäsenvaltioiden toimiksi. Ohjelman toteuttamista seurataan sekä komissiossa että kansallisesti. Läpikäyvänä periaatteena on Think Small First – Pienet ensin. Yrittäjyydelle myönteinen toimintaympäristö ja riskinoton riittävä palkitseminen ovat komission näkemyksen mukaan perusedellytyksenä yritysten menestykselle.