Ajankohtaista taloudellisesta raportoinnista |
 |
Tilintarkastajajärjestelmän uudistaminen TEM asetti huhtikuussa 2009 professori Edward Anderssonin selvitysmieheksi arvioimaan, miten nykyistä kolme tilintarkastajakategoriaa (KHT-, HTM- ja JHTT-tilintarkastajat) käsittävää järjestelmää tulisi uudistaa, jotta se vastaisi tilintarkastuspalvelujen tarvetta tulevaisuudessa. Samalla selvitettiin muun muassa mahdollista tarvetta kehittää tilintarkastajien valvontajärjestelmää, joka on nykyisin hajautettu usealle eri toimijalle.
Selvitysmiehen raportissa esitettiin, että tilintarkastajajärjestelmä yhtenäistetään luomalla tilintarkastajille uusi yhteinen ammattitutkinto. Yhtenäistämisen tavoitteena on saada tilintarkastajien osaaminen nykyistä tehokkaammin ja monipuolisemmin taloushallinnon palveluja tarvitsevien yritysten ja yhteisöjen käyttöön.
Uusi tilintarkastajan ammattitutkinto oikeuttaisi tarkastamaan valtaosaa suomalaisista yrityksistä. Ehdotetun perustutkinnon lisäksi olisi mahdollista suorittaa kaksi lisämoduulia, joiden myötä pätevöityisi muun muassa pörssiyhtiöiden sekä pankkien ja vakuutusyritysten tilintarkastuksiin. Toinen lisämoduuli antaisi vastaavasti pätevyyden toimia kuntien ja muiden julkisyhteisöjen tilintarkastajana.
Raportissa esitettiin myös, että kaikkien tilintarkastajien hyväksyminen ja valvonta keskitettäisiin jatkossa yhdelle toimielimelle. Tämä rakennettaisiin nykyisen, KHT-tilintarkastajia valvovan Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunnan pohjalle.
Raportissa todettiin myös, että EU:n tilinpäätösdirektiivin asettama tilintarkastusvelvollisuuden alaraja on olennaisesti korkeampi kuin Suomen lain mukainen alaraja.
Suomen kannalta on ongelmana, että monet kansainväliset tilintarkastusnormit on tarkoitettu tilintarkastuksiin, jotka suoritetaan ainoastaan EU:n alarajan ylittävissä yrityksissä. Suomen pk-sektorin yritysten tilintarkastuksiin nämä ns. ISA-normit eivät sovellu hyvin, vaan ovat luonteeltaan liian raskaita. Tulevaisuudessa tulisikin ehkä harkita tilintarkastusvelvollisuuden alarajan nostamista lähemmäs EU:n tilintarkastusvelvollisuuden alarajaa.
Selvitys lähetettiin laajalle lausuntokierrokselle tämän vuoden alkupuolella ja saaduista lausunnoista on nyt koostettu lausuntoyhteenveto.
Alkuun
Vihreä kirja tilintarkastusasioista
EU:n komissio käynnistää syksyn 2010 aikana keskustelua mm. tilintarkastajien roolista, hallinnosta ja valvonnasta. Se julkaisee syksyn aikana ns. vihreän kirjan tilintarkastusasioista. Vihreä kirja on komission tapa nostaa asioita keskusteluun.
Vihreässä kirjassa käsitellään lisäksi tilintarkastusmarkkinoiden keskittymiseen liittyviä asioita sekä pienten ja keskisuurten yritysten tilintarkastukseen liittyviä asioita.
Vihreässä kirjassa tullaan käsittelemään todennäköisesti myös pk-IFRS:n mahdolliseen käyttöön liittyviä kysymyksiä. Komissio järjesti asiasta konsultaation viime keväänä, jolloin se kuuli eri tahojen mielipiteitä siitä, miten laajasti listaamattomissa yhtiöissä olisi raotettava ovea kevennetylle pk-IFRS:lle. Vihreässä kirjassa kerrotaan oletettavasti myös siitä, milloin kansainväliset tilintarkastusstandardit (ISA-standardit) otetaan käyttöön EU:n alueella.
Pk-IFRS:n jatkon osalta on tärkeää, että sen käyttö on yrityksille vapaaehtoista. Suomea ajatellen pk-IFRS:stä olisi hyötyä lähinnä keskisuurille kasvuyrityksille, jotka harjoittavat kansainvälistä liiketoimintaa.
|
Viimeksi päivitetty: 14.03.2012
