Kilpailulainsäädäntö: ajankohtaisia hankkeita |
 |
Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) työryhmä on selvittänyt kilpailunrajoituslain uudistamistarpeita ja ehdottaa mietinnössään kilpailulain uudistamista.
Ehdotus uudeksi kilpailulaiksi
Hallitus antoi kesäkuun alussa eduskunnalle esityksen uudeksi kilpailulaiksi. Ehdotettu lain sisältö on muuttunut jonkin verran työryhmän mietinnön ehdotuksista. Uusi kilpailulaki saataneen voimaan vuoden 2010 lopussa tai vuoden 2011 alussa.
Kilpailulain uudistuksen tavoitteena on selkeyttää kilpailuasioissa noudatettavia menettelyjä sekä saattaa laki vastaamaan EU:n kilpailusääntöjen kehitystä ja kilpailullisen toimintaympäristön muutoksia.
Työryhmä ehdottaa mm. muutoksia, joilla voidaan nopeuttaa kilpailuasioiden käsittelyä Kilpailuvirastossa ja samaan aikaan taata tutkinnan kohteena olevalle yritykselle riittävät puolustautumisoikeudet.
Työryhmä ei ehdota muutoksia ns. kieltosäännöksiin, joissa määritellään kielletyt kilpailunrajoitukset, kuten kartellit tai määräävän markkina-aseman väärinkäyttö.
Keskeiset muutosehdotukset ovat:
- Kilpailuvirasto voi puuttua nykyistä tehokkaammin julkisen sektorin aiheuttamiin kilpailun vääristymiin.
- Kilpailuviraston priorisointioikeuksia lisätään, jotta virasto voi keskittyä merkittävien kilpailunrajoitusten selvittämiseen.
- Kilpailuviraston tutkintavaltuuksia laajennetaan. Vastapainoksi lakiin otetaan yritysten keskeiset puolustautumisoikeudet.
- Kilpailunrikkomuksista voidaan yhä määrätä vain hallinnollisia seuraamuksia.
- Julkisyhteisöille ja kuluttajille tulee oikeus hakea kilpailulain nojalla korvausta vahingosta, joka on aiheutunut kilpailunrajoituksesta. Nykyisin tämä oikeus on vain elinkeinonharjoittajilla.
- Kilpailurikkomuksista johtuvien vahingonkorvausasioiden vanhenemisaika pitenee.
- Kilpailurikkomuksista johtuvan seuraamusmaksun seuraantokysymykset täsmentyvät.
- Yrityskaupan ilmoittaneelle yritykselle on tulossa kielto valittaa sellaisesta ehtoja sisältävästä päätöksestä, johon se on itse esittänyt kyseisiä ehtoja.
- Yrityskauppojen ilmoitusvelvollisuutta koskevat liikevaihtorajat pysyvät ennallaan, mutta yrityskaupan arvioinnissa käytettävä testi muutetaan vastaamaan EU:n yrityskauppatestiä (SIEC-testi). SIEC-testillä ei ole tarkoitus laskea ainakaan merkittävästi yrityskauppojen kieltokynnystä Suomessa eikä EU:n kokemuksen perusteella testin muuttamisella tulisi olemaan tällaista vaikutusta. Suomessa Kilpailuviraston käsittelyyn tulevien yrityskauppojen määrä on suhteellisen pieni, noin 5 % kaikista yrityskaupoista. Virasto puuttuu vuosittain 1-2 yrityskauppaan asettamalla ehtoja tai kieltämällä kaupan. Yritysten kannalta on tärkeää lisätä keinoja, joilla kilpailuoikeudellisesti vaarattomat kaupat voidaan hyväksyä nykyistä nopeammin.
Uuden yrityskauppatestin osalta on tärkeää huomata, että sillä ei ole tarkoitus nostaa kynnystä yrityskauppojen hyväksymiselle nykyisestä.
EK:n kanta
Kilpailurikkomuksista johtuvien vahingonkorvausasioiden vanhenemisaikojen piteneminen nykyisestä on valitettavaa, ja erityisen ongelmallista on, että vanhenemisaika voi jopa alkaa uudelleen alusta jo kerran sammuttuaan.
Yrityskaupan ilmoittajalle asetettu valituskielto on ehtoja esittäneelle yritykselle varsinkin kiireisissä tilanteissa hyvin ongelmallinen, koska yritys joutuu useimmiten esittämään ehtoja käytännössä pakon sanelemana.
Uusi laki tuo tutkivalle viranomaiselle paljon uusia valtuuksia. Keskeistä on huolehtia siitä, että myös tutkinnan kohteen riittävät oikeudet turvataan. Yritysten on voitava mahdollisimman pian tietää asemansa prosessissa. Niille on taattava pääsy asiakirjoihin ja aito mahdollisuus tulla kuulluksi prosessin eri vaiheissa.
Kunnat ja kilpailuneutraliteetti -hanke
Yksityisen ja julkisen elinkeinotoiminnan kilpailuneutraliteettiongelmia kunnallisten liikelaitosten osalta selvittänyt kunnat ja kilpailuneutraliteetti -työryhmä luovutti kesäkuun alussa ehdotuksensa (pdf) kuntaministeri Mari Kiviniemelle.
Työryhmä ehdottaa, että kuntalaissa velvoitettaisiin jatkossa kunnat yhtiöittämään sellainen toiminta, jota harjoitetaan kilpailutilanteessa markkinoilla. Tähän pääsääntöön tehtäisiin laissa joitakin nimenomaisia poikkeuksia, jolloin yhtiöittämisvelvollisuutta ei olisi. Laissa lueteltaisiin myös tilanteita, joissa kunnan ei katsottaisi toimivan kilpailluilla markkinoilla.
Työryhmän esitys on lausuntokierroksella, joka päättyy elokuun puolivälissä. Hallituksen esitys annettaneen eduskunnalle syksyn 2010 kuluessa ja uusien säännösten on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2011 alusta.
Työn taustalla olivat EU:n komission Tieliikelaitos-päätös sekä työ- ja elinkeinoministeriön Julki-työryhmän linjaukset. Komissio antoi jo vuonna 2007 Suomelle päätöksen, jossa se piti valtion liikelaitoksen saamaa konkurssisuojaa ja poikkeavaa verokohtelua yhteisölainsäädännön vastaisena valtiontukena. Tänä keväänä komissio otti saman kannan myös kunnalliseen liikelaitosmalliin antaessaan Suomelle alustavan näkemyksensä Helsingin kaupungin liikelaitoksen Palmian toiminnasta tehdyn kantelun johdosta.
EK pitää tärkeänä, että yhtiöittämisvelvollisuus saadaan vihdoin lakiin, mutta pääsääntöön ehdotetut lukuisat varaumat menevät monilta osin liian pitkälle. Samoin lakiin ehdotettu kolmen vuoden siirtymäaika on kohtuuttoman pitkä. Kilpailuvirasto olisi ollut ehdotettuja kuutta aluehallintovirastoa perustellumpi valinta uusien säännösten noudattamisen valvojaksi.
EK:n kanta
Työryhmän ei ehtinyt tarkastella ja korjata toimeksiantonsa mukaisesti kuntalain lisäksi myös muussa lainsäädännössä olevia kilpailuneutraliteettiongelmia, joten työtä on jatkettava uusissa hankkeissa.
Valtion liikelaitoksia koskevan lainsäädännön uudistaminen
Hallitus antoi toukokuussa eduskunnalle esityksen uudeksi valtion liikelaitoslaiksi, jolla kumottaisiin voimassa oleva liikelaitoslaki. Ehdotetun lain on tarkoitus tulla voimaan 1.11.2011.
Ehdotuksen mukaan valtion liikelaitos voisi vastaisuudessa tuottaa palveluja vain valtiolle itselleen eli lähinnä sen virastoille ja laitoksille. Valtion liikelaitoksella olisi ns. sidosyksikköasema, eli valtion yksiköt voisivat ostaa palveluja valtion liikelaitokselta ilman kilpailuttamista. Esitys vastaa muutoin jo viime vuoden lopulla lausuntokierroksella ollutta esitysluonnosta, mutta yksi poikkeus esitykseen on lisätty. Ehdotuksen mukaan laki ei koskisi lainkaan Metsähallitusta, vaan sen osalta sovellettaisiin kumottavaa vanhaa lakia.
Lakiuudistuksen taustalla on komission jo vuonna 2007 Suomelle osoittama osittain kielteinen päätös, jossa komissio katsoi, että Tieliikelaitoksen valtion liikelaitoksena saama konkurssisuoja ja poikkeava verokohtelu ovat yhteisölainsäädännön vastaista kiellettyä valtiontukea.
| EK:n kanta |
EK pitää ehdotusta tervetulleena ja välttämättömänä keinona taata yksityisen ja julkisen elinkeinotoiminnan kilpailuneutraliteetti tilanteissa, joissa valtion yksiköt kilpailevat samoilla markkinoilla yksityisten yritysten kanssa. |
Kilpailijoiden välistä yhteistyötä koskevien EU:n kilpailusääntöjen uudistaminen EU:n komissio avasi toukokuun alussa julkisen kuulemisen koskien luonnosta horisontaalisten sopimusten kilpailuoikeudellisen arvioinnin suuntaviivoiksi. Horisontaalisilla sopimuksilla tarkoitetaan keskenään samoilla markkinoilla kilpailevien yritysten välisiä järjestelyitä, joihin EU-kilpailuoikeus suhtautuu huomattavasti tiukemmin kuin vertikaalisiin, eri tuotanto- tai jakeluportaalla toimivien yritysten välisiin sopimuksiin.
Yhdessä suuntaviivojen kanssa komissio julkaisi luonnokset koskien asetuksia kahdesta tyypillisestä horisontaalisesta sopimuksesta, nimittäin tutkimus- ja kehityssopimuksia (Komission asetus N:o 2659/2000) sekä erikoistumissopimuksia (Komission asetus N:o 2658/2000). Nykyisten asetusten voimassaolo päättyy vuoden 2010 lopussa.
Kaikkia luonnoksia koskeva julkinen konsultaatio päättyi kesäkuun lopulla.
| EK:n kanta |
| Kuten vertikaalisessa yhteistyössä, myös kilpailijoiden välisessä yhteistyössä EU:n ryhmäpoikkeusasetuksilla on suuri käytännön merkitys. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 artiklan 1. kohta lähtökohtaisesti kieltää yritysten välisen kilpailua potentiaalisesti haittaavan yhteistyön, mutta artiklan 3. kohta toisaalta sallii sen tiettyjen tiukkojen edellytysten täyttyessä. |
Komissio julkaisi selvityksen käytännöistään kilpailuoikeudellisissa menettelyissä EU:n komissio on tammikuussa 2010 julkaissut selvityksen käytännöistään kilpailuoikeudellisissa menettelyissä.
Selvitys jakautuu kolmeen erilliseen dokumenttiin:
- parhaisiin käytäntöihin kilpailurikkomuksia koskevissa prosesseissa,
- parhaisiin käytäntöihin taloustieteellisen näytön esittämisessä kaikissa kilpailuoikeudellisissa asioissa sekä
- ohjeeseen Hearing Officer -asiamiehen roolista kilpailurikkomusasioiden käsittelyssä.
Dokumentteja koskeva julkinen konsultaatio päättyi maaliskuussa 2010.
Julkaisemillaan dokumenteilla komissio pyrkii lisäämään kilpailuoikeudellisten menettelyjen avoimuutta ja ennustettavuutta. Dokumenteilla pyritään auttamaan tutkinnan kohteena olevia yrityksiä ymmärtämään miten tutkinta käytännössä etenee ja mitä yrityksiltä prosessin aikana edellytetään. Dokumenteissa kerrotaan myös yritysten puolustautumisoikeuksista ja komission tehtävistä prosessissa.
| EK:n kanta |
| EK pitää tärkeänä, että komissio kertoo avoimesti käytännöistään kilpailuoikeudellisissa menettelyissä ja lisää prosessien ennustettavuutta. Yritysten on tiedettävä, mitä oikeuksia heillä on ollessaan tutkinnan kohteena. |
|
Mikä on EK ja mitä se tekee?
|
Yhteystiedot
|
||||||||||||||||||
