Sivun sisällöstä vastaa asiantuntija Jukka Lehtonen.

Kilpailulainsäädäntö

Kilpailulainsäädännöllä turvataan vapaata kilpailuaKilpailulainsäädännön tavoitteena on vapaa kilpailu ja markkinoiden häiriöttömyys. Sääntely on pitkälti harmonisoitu EU:n sisällä.

Kilpailulainsäädännöllä pyritään estämään kilpailun vääristymät ja väärinkäytökset. Kartellien valvontaa on tehostettu muun muassa niin, että ensimmäisenä kartellin paljastanut voi vapautua rangaistuksista. Lue lisää Kilpailuviraston sivuilta.

Kilpailuvirasto ja rajat ylittävien intressien kohdalla EU:n komissio voivat puuttua yrityskauppaan lähinnä silloin, jos kaupan seurauksena syntyy tai vahvistuu määräävä markkina-asema. Viranomaisten on mahdollista puuttua yrityskauppaan myös silloin, kun se estää tehokkaan kilpailun esimerkiksi oligopolin muodossa. Lue lisää yrityskauppavalvonnasta Kilpailuviraston ja Työ- ja elinkeinoministeriön sivuilta.

Uusi kilpailulaki voimaan Suomessa Marraskuun 2011 alusta astui voimaan uusi kilpailulaki, joka korvasi vuonna 1992 annetun kilpailunrajoituslain.

Uusi laki ei tuonut suoranaisia muutoksia kiellettyjen kilpailurajoitusten tai määräävän markkina-aseman kriteereihin. Kilpailusääntelyn voi silti sanoa tiukentuneen monelta osin.

Varsinkin yrityskauppoihin liittyy monia merkittäviä muutoksia. Yrityskauppavalvonnassa siirryttiin dominanssitestistä uuteen ns. SIEC-testiin. Yrityskauppaan puuttuminen ei enää edellytä määräävän markkina-aseman tunnusmerkkejä, , vaan perusteena voi olla yleisemmin tehokkaan kilpailun estyminen. Uusilla säännöksillä ei kuitenkaan ole tarkoitus merkittävästi nostaa yrityskauppojen hyväksymisen kynnystä.  
 

EK:n kannat: Terve ja toimiva kilpailu on kaikkien etu, ja kilpailua vääristävään toimintaan on tarvittaessa puututtava. Tutkintaprosessissa on kuitenkin tärkeää huolehtia siitä, että tutkinnan kohteellakin on riittävät oikeudet puolustaa itseään ja saada riittävästi tietoja. Kilpailuvalvonnassa ei saa rajoittua pelkästään yritysten toimintaan, vaan enemmän huomiota tulisi kiinnittää muihin kilpailua vääristäviin tekijöihin. Julkinen elinkeinotoiminta aiheuttaa monilla toimialoilla vakavia kilpailun vääristymiä, kun julkinen sektori harjoittaa julkisen tuen turvin liiketoimintaa kilpailluilla markkinoilla. Kunnat tulisi velvoittaa yhtiöittämään sellainen toiminta, jota harjoitetaan kilpailla markkinoilla. Paljon rakenteellisia kilpailun esteitä tulee myös esimerkiksi toimialakohtaisesta sääntelystä ja käytännöistä, jotka asettavat toimijat eri asemaan riippuen omistajuudesta ja toimintamuodosta. Vallitsevassa taloudellisessa tilanteessa on tärkeää, ettei uudella yrityskauppatestillä vaikeuteta perusteltujen ja välttämättömien yritysjärjestelyjen toteutumista. Kaupan kieltämisen kynnystä ei tule alentaa vanhan lain aikaisesta käytännöstä. On tervetullut uudistus, että kilpailusääntöjen soveltamisala laajeni käsittämään entistä selkeämmin myös esimerkiksi julkisen sektorin toimijoita. Tämä voi edistää julkisen ja yksityisen elinkeinotoiminnan välistä kilpailuneutraliteettia ja tehdä kilpailuolosuhteet tasapuolisemmiksi.