Sivun sisällöstä vastaa
asiantuntija Hannu Ylänen
 

Tilinpäätösdirektiivien uudistaminen

EU:n komissio antoi lokakuussa 2011 ehdotuksensa uudeksi tilinpäätösdirektiiviksi. Sillä on tarkoitus korvata nykyiset tilinpäätös- ja konsernitilinpäätösdirektiivit. Uudistuksella on kaksi keskeistä tavoitetta:

• Pk-yritysten hallinnollista taakkaa pyritään keventämään yksinkertaistamalla niitä koskevien tilinpäätöslaskelmien laatimista. Suomessa vaikutukset jäänevät vähäisiksi, koska nykydirektiivien sallimat kansalliset helpotukset ovat jo hyvin laajalti käytössä.

• Tilinpäätösten vertailtavuutta ja selkeyttä pyritään parantamaan EU-maiden välillä. Komissio esittää harmonisointia mm. seuraaviin kansallisiin käytäntöihin: yrityskoon määritelmät, taseen ja tuloslaskelman laatiminen sekä yhdenmukaiset, yrityksen koon mukaan vaadittavat liitetiedot.

Lisävelvoitteita metsä- ja kaivannaisteollisuudelleDirektiivi sisältää myös ehdotuksen ns. maakohtaisesta raportointivelvoitteesta (country-by-country reporting), joka koskisi kaivannais- ja metsäalan suuryrityksiä. Ne olisivat velvollisia raportoimaan vuosittain luonnonvarojen hyödyntämiseen liittyvät verot ym. julkiselle sektorille maksetut maksut sekä EU:n alueella että EU:n ulkopuolella. Taustalla on pyrkimys lisätä avoimuutta erityisesti kolmansien maiden suhteen.

Lue tarkemmin EK:n uutisesta 12.12.2011.

EK:n kannat EK kannattaa hallinnollisen taakan ja kustannusten vähentämistä. Direktiiviehdotus ei kuitenkaan tuo suomalaisille pienille yrityksille merkittävästi helpotusta, koska kansalliset joustomahdollisuudet on laajalti jo käytössä. Meillä tulisikin harkita kansallisen tilintarkastusvelvollisuuden alarajan nostamista. Tällöin tilintarkastus olisi vapaaehtoinen yhä useammalle pienelle yritykselle. Kolmansissa maissa toimivien yritysten vastuullinen ja läpinäkyvä toiminta on tärkeää. Kaivannais- ja metsäteollisuusalalle ehdotettu luonnonvaramaksujen raportointivelvoite on kuitenkin väärä keino, koska se asettaa ne epäedulliseen asemaan suhteessa kilpailijoihin. Sen sijaan tulee tutkia tarkasti jo käynnissä olevien lainsäädäntöhankkeiden ja olemassa olevan itsesääntelyn riittävyys, toimivuus ja kehitysmahdollisuudet.