Tämän sivun sisällöstä vastaavat Juhapekka Suutarinen ja Tommi Toivola.

Rahoitusta tarjoavat tahot

Toimijoiden ryhmittely perustuu yhteisön harjoittamaan liiketoimintaan sekä voimassa olevaan lainsäädäntöön. Jaottelu eri toimijoihin on hieman keinotekoista, sillä sama yhtiö tai sen konserni tarjoaa yleensä useita eri palveluja.

Yksityiset rahoituslaitokset
PankitPankit jakautuvat Suomessa liikepankkeihin, osuus- ja paikallisosuuspankkeihin, säästöpankkeihin sekä ulkomaisten luottolaitosten sivukonttoreihin. Pankkien toimintaa valvoo Finanssivalvonta.

KiinnitysluottolaitoksetKiinnitysluottolaitoksella on oikeus laskea liikkeeseen kiinteistövakuudellisia joukkovelkakirjalainoja ja myöntää näin hankituista varoista vakuudellisia luottoja yleisölle. Useimmat kiinnitysluottolaitokset toimivat itsenäisinä yhtiöinä, vaikka ne kuuluvat pankkikonserneihin.

RahoitusyhtiötRahoitusyhtiöt rahoittavat tietyn hankinnan joko myyjäliikkeen kanssa tehdyn sopimuksen pohjalta tai sopimalla asiasta suoraan ostajan kanssa. Rahoitus voi olla myös yrityksen käyttöpääoman rahoitusta (factoring) tai kuluttajien hankintojen rahoitusta tililuotolla, kertaluotolla tai suoralla rahalainalla. Luoton vakuutena käytetään rahoitettavaa kohdetta. Suurimmat rahoitusyhtiöt kuuluvat pankkikonserneihin.

LuottokorttiyhtiötLuottokortteja tarjotaan valtaosin yksityishenkilöille, mutta myös yrityksillä on mahdollisuus hankkia näitä kortteja.

Investointipankit Investointipankkitoimintaa harjoittavien yhtiöiden toimintaan kuuluvat osakeantien ja listautumisten järjestäminen, yrityskaupoissa ja fuusioissa avustaminen sekä yleinen tase- ja rahoitusneuvonta. Investointipankkitoimintaa harjoittavat sekä itsenäiset yritykset että monet pankit.

VakuutuslaitoksetVakuutusyhtiöt jaotellaan toimialan mukaisesti, sama vakuutusyhtiö ei voi esimerkiksi myydä sekä vahinko- että työeläkevakuutusta. Silti asiakkaan on mahdollista saada pääosa vakuutuksistaan samalta luukulta, sillä suomalaisen käytännön mukaan tarpeelliset eri vakuutuslajien erikoisyhtiöt löytyvät yleensä kaikilta suurilta vakuuttajilta. Vakuutusalan kuten pankkienkin toimintaa valvoo Finanssivalvonta.

Yrityksillä on mahdollisuus saada työeläkeyhtiöltään lainaksi osa työeläkevakuutuksensa maksusta ns. takaisinlainauksen ehtojen mukaan.

Julkinen yritysrahoitus
Julkisen yritysrahoituksen tehtävänä on täydentää markkinoita ja ottaa kannettavakseen rahoitusriskejä, joita yksityinen rahoitussektori ei voi hoitaa (markkinapuute).

Julkisilta luottolaitoksilta sekä erilaisilta tukijärjestelyiltä edellytetään kilpailuneutraliteettia sekä yrityksiin että markkinoilla toimiviin muihin rahoittajiin nähden.

Finnvera Finnvera Oyj:n tarjoaa rahoitusmahdollisuuksia suomalaisten yritysten kotimaan toimintaan sekä yritysten kasvuun, vientiin ja kansainvälistymiseen. Finnvera-konsernin palveluvalikoima on laaja ja kattaa lainat, takaukset sekä viennin rahoituspalvelut. Sillä on koko Suomen kattava laaja konttoriverkosto. Finnvera on Suomen virallinen vientitakuulaitos, Export Credit Agency (ECA).

TekesTekes – teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus on yritysten, yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tuotekehitys- ja tutkimushankkeiden rahoittaja ja aktivoija. Tekes tarjoaa rahoitusta ja asiantuntijapalveluita sekä edistää yritysten t&k-toimintaan perustuvaa kilpailukykyä.

ELY-keskuksetElinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset tarjoavat yritystoimintaan tukea ja avustuksia sekä neuvontaa ja muita palveluita. Aloittavalle yrittäjälle on tarjolla myös
työ- ja elinkeinotoimistosta haettava starttiraha.

SitraSuomen itsenäisyyden juhlarahasto, Sitra on itsenäinen julkisoikeudellinen rahasto, jota valvoo eduskunta. Rahaston tavoitteena on edistää talouden kasvua ja kansainvälistä kilpailukykyä sekä Suomen vakaata ja tasapainoista kehitystä. Toiminta rahoitetaan peruspääoman ja pääomasijoittamisen tuotoilla. Sitran rooli rahoittajana on rajattu ja perustuu ohjelmatoimintaan.

KuntarahoitusKuntien omistama Kuntarahoitus Oyj aloitti toimintansa vuonna 2001. Sen tehtävä on tarjota kuntasektorille rahoituspalveluita. Varoja hankitaan valtaosin kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta.
Pohjoismaiden investointipankkiPohjoismaiden investointipankki, Nordic Investment Bank (NIB) rahoittaa yhteispohjoismaisia projekteja sekä pohjoismaissa että niiden ulkopuolella myöntämällä pitkäaikaisia luottoja ja takauksia. NIB hankkii varat luotonantoonsa kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta.

Pääomasijoittajat
Pääomasijoittajat tekevät sijoituksia julkisesti noteeraamattomiin yrityksiin, joilla on hyvät kehittymismahdollisuudet. Pääomasijoittaja ei tyypillisesti ole pysyvä omistaja, vaan pyrkii irtautumaan yrityksestä sovitun suunnitelman mukaisesti. Pääomasijoittajat osallistuvat tyypillisesti aktiivisesti yrityksen kehittämiseen ja tarjoavat siten yrityksen käyttöön pääoman lisäksi kasvun edellyttämää liiketoimintaosaamista.

Lisää tietoa pääomasijoittamisesta saa Suomen pääomasijoitusyhdistyksen sivuilta.

Pääomasijoituksia tekevät yksityishenkilötPääomasijoitusyhtiöiden lisäksi pääomasijoituksia tekevät liike-elämässä kokeneet yksityishenkilöt (ns. bisnesenkelit), jotka sijoittavat omia varojaan kasvukelpoisiin yrityksiin. Nämä sijoittajat tarjoavat usein yrityksen käyttöön myös hyvän kokemuksensa yritysmaailmasta tietyltä tai tietyiltä toimialoilta ja tuovat yrityksiin niissä usein kaivattua ja kasvun edellyttämää liiketoimintaosaamista.

Julkiset pääomasijoittajatJulkisen sektorin merkittävimmät pääomasijoittajat ovat jo aikaisemmin mainitut Finnvera, jonka tytäryhtiö Aloitusrahasto Vera tekee pääomasijoituksia alkuvaiheessa oleviin yrityksiin, sekä Suomen Teollisuussijoitus.