Henkilötunnusten käyttö palkkatilastoinnissa

EK:n palkkatilastotiedot kerätään jäsenyritysten palkanlaskentajärjestelmistä yksilötason tietoina.

EK:lla on Tietosuojavaltuutetun luvalla oikeus kerätä palkkatilastotiedot henkilötunnuksineen. Henkilötunnukset ovat EK:lla ainoastaan tilastointia varten, salatussa ja suojatussa perusaineistossa, josta on annettu rekisteriseloste tietosuojavaltuutetulle.

Tilastokeskus käyttää EK:n keräämää aineistoa yksityisen sektorin virallisen tilaston perusaineistona myös EU:n tarpeisiin, joten yritysten EK:lle toimittamien tietojen avulla vältetään päällekkäinen tiedonkeruu. Henkilötunnusten avulla Tilastokeskus voi yhdistää mm. verottajatietoja palkkatilastoaineistoon.

EK tuottaa palkkatilastoaineistosta säännöllisiä tilastoja ansiotasosta ja -kehityksestä. Tähän voidaan käyttää eri tarkastelutapoja, joista tavanomaisin on sopimusalan keskimääräinen ansioiden muutos koko vertailuryhmissä riippumatta siitä, millaisia rakennemuutoksia ryhmissä on tapahtunut ko. aikavälillä.

Jotta ansioiden kehityksestä saataisiin mahdollisimman monipuolinen ja objektiivinen kuva, tarvitaan edellä kuvattujen tilastojen rinnalle vertailulaskelmia identtisistä henkilöistä. Identtisten tilastojen tuottamisessa henkilötunnus toimii pelkästään teknisenä avaimena poimittaessa perusaineistoista yksikäsitteisesti palkkatiedot, jotka kuuluvat samoille henkilöille kumpanakin vertailuajankohtana. Näin voidaan mitata myös muutoksia, joista on eliminoitu usein suuretkin, pelkästään henkilöiden vaihtuvuudesta johtuvat heilahtelut.

Palkkatilastoaineistoa tarkastettaessa on välttämätöntä verrata yritys- tai työpaikkatasolla tapahtunutta ansioiden muutosta sekä kaikista että identtisistä henkilöistä laskettuna. Samoin alakohtaisia muutoksia laskettaessa käytetään aina rinnalla identtisistä henkilöistä laskettuja tilastoja. EK:n jäsenliittojen ja jäsenyritysten kannalta on siis erittäin hyödyllistä, että henkilötunnukset ovat myös EK:n käytettävissä.