Ulkomaankauppa (vienti ja tuonti)

EU:n ulkopuolinen kauppa Suomelle tärkeämpää kuin kilpailijoilleViennin osuus Suomen bkt:sta on noin 40 prosenttia. Huomattavasti yli puolet Suomen viennistä suuntautuu EU:n sisämarkkinoille. EU:n ulkopuolisen viennin suhteellinen merkitys on kuitenkin Suomelle suurempi kuin useille kilpailijamaille. Tätä selittää osittain Venäjän-kaupan suuri merkitys Suomelle.

Suomi on kuitenkin menettänyt markkinaosuuttaan maailmankaupassa. Vienti on kasvanut vuosien 2008/2009 laskusuhdanteen jälkeen hitaammin kuin useimmissa muissa EU-maissa.

Suomen vienti on keskittynyttäVientiä harjoittavia yrityksiä on Suomessa noin 14 000, joista valtaosa on pk-yrityksiä. Suomen ulkomaankauppa on kuitenkin keskittynyt suuriin yrityksiin. Viennistä yli puolet on 25 suurimman yrityksen varassa. 100 suurinta yritystä vastaa 70% viennistä. Mitä kaukaisemmista markkinoista on kysymys, sitä keskittyneempää vienti on keskeisimpiin tuoteryhmiin.

Pk-yritysten vienti on painottunut enemmän lähialueille (Venäjä, Baltian maat ja Ruotsi) kuin suurten yritysten vienti, joka suuntautuu suhteellisesti enemmän Kaakkois-Aasiaan ja Pohjois-Amerikkaan. Noin kolmasosa vientiä harjoittavien pk-yritysten liikevaihdosta kertyy ulkomailta. Pk-yritykset ja uudet menestysalat tarvitsevat vaikuttamista kansainvälistymisen tueksi.

Vienti kehitysmaihin nopeassa kasvussaSuomen vienti kehitysmaihin on nopeassa kasvussa ja muodostaa noin 15 % Suomen kokonaisviennistä. Kiinan osuus tästä on yli neljännes.

Tuonti kehitysmaista muodostaa noin 15 % Suomen koko tuonnista. Kiinan osuus tästä on noin puolet.

Kauppatilastot antavat kuitenkin puutteellisen kuvan kehittyvien markkinoiden merkityksestä ja mahdollisuuksista suomalaisyrityksille. (linkki kehityspolitiikkaan & Kiinaan)