Palveluvienti ja -tuonti

Kansainvälinen palvelukauppa on kasvanut viime vuosina likimain samaa tahtia kuin kansainvälinen tavarakauppa. Matkailu on maailmanlaajuisesti yksi merkittävimpiä palvelutoimialoja, mutta osaamisintensiiviset tekniset palvelut kasvattavat koko ajan osuuttaan palvelujen ulkomaankaupasta. Palveluiden ulkomaankauppa muodostaa koko maailmankaupasta lähes viidesosan.

Suomen palvelutase on lievästi ylijäämäinen Suomen Pankin mukaan Suomen palvelujen viennin arvo oli vuonna 2010 noin 18,6 mrd euroa, eli neljäsosa kaikista vientituloista. Palveluiden viennillä tarkoitetaan maan rajat ylittäviä rahavirtoja, jotka eivät ole tavaroita, palkkaa, arvopaperisijoituksia tai suoria sijoituksia.

Jako palvelu- ja tavarakauppaan ei kuitenkaan ole suoraviivaista. Esimerkiksi koneinvestointeihin liittyy usein asennus- ja koulutuspalveluja tai tietojenkäsittelypalveluiden myyntiä. Lisäksi huomattava osa palvelujen ulkomaankaupasta ei näy palvelujen vientitilastoissa myös siksi, että usein palveluyritykset kansainvälistyvät suorien sijoitusten tai yritysostojen kautta. Palvelujen myynti edellyttää yhä edelleen varsin tiivistä yhteyttä asiakkaan ja palvelujen tarjoajan välillä.

Ulkomaankaupassa tärkeimpiä palveluja ovat liike-elämän palvelut Liike-elämän palveluilla tarkoitetaan esimerkiksi laki-, tilinpito ja hallintopalveluita, mainonta ja markkinointitutkimuksia, t&k-palveluita sekä arkkitehti- ja insinööripalveluita. Myös konsernien sisäiset palvelut sekä rojaltit ja lisenssimaksut kuuluvat tähän luokkaan. Suomen palveluviennille on tyypillistä korkea teknologinen osaaminen ja insinööritaitoa edellyttävät tekniset palvelut.

Palvelujen tuonnin arvo oli vuonna 2010 noin 16,4 mrd euroa. Tuonti Suomeen on noin neljännes kaikista vaihtotaseeseen laskettavista menoista. Merkittävimmät palvelutuonnin erät ovat liike-elämän palvelut, kuljetuspalvelut ja matkailu. Tietovaltaisten yrityspalvelujen tuonnin osuus palvelujen kokonaistuonnista on noussut viime vuosina voimakkaasti.