Kauppapolitiikka

Kauppapolitiikka kasvun ja kilpailukyvyn rakentajana

Kauppapolitiikan ydintavoitteena on globaalien markkinoiden avaaminen ja tasapuolisten kilpailuedellytysten turvaaminen eurooppalaisille yrityksille. Tässä suhteessa kauppapolitiikka tarvitsee tuekseen myös kaikki muut EU:n kilpailukykyä edistävät politiikat: vain vahvat ja kilpailukykyiset yritykset voivat tuloksellisesti ponnistaa maailmanmarkkinoille. Vastaavasti vain taloudellisesti vahva ja kilpailukykyinen unioni voi toimia vaikuttajana globaalissa taloudessa. EU:n kauppapolitiikka voi olla merkittävä kasvun, työllisyyden ja hyvinvoinnin ajuri.

EU:n kauppapolitiikan päätehtävä

EU:n kauppapolitiikka on ollut menestyksellistä avoimuuden ylläpitämisessä ja protektionismin torjunnassa. On tärkeätä, että EU jatkaa ja tehostaa tätä toimintaa ja puuttuu edelleen aktiivisesti yritysten esille tuomiin ongelmiin.

EU:n taloudellisia ulkosuhteita koskevan politiikan tulee jatkossakin keskittyä kansainvälisen sääntöjärjestelmän vahvistamiseen, aktiiviseen markkinoiden avaamiseen sekä tasapuolisten kilpailuedellytysten varmistamiseen keskeisillä vientimarkkinoilla. Näin luodaan tasapuoliset mahdollisuudet ja edellytykset yritysten toiminnalle – kansainväliselle kaupalle, investoinneille ja teknologian kehittämiselle.

Keinot ja välineet

Kauppapolitiikan toimialuetta ovat EU:n ja sen ulkopuolisten maiden säännöt, määräykset ja käytännöt, jotka vaikuttavat tavaroiden tai palveluiden ulkomaankauppaan tai yritysten kansainväliseen toimintaan ja investointeihin.

Kansainväliset kauppasopimukset ovat kauppapolitiikan ytimessä. Kauppaneuvotteluissa luodaan yhteisiä, sitovia normeja kaupan esteiden tasosta, niiden sallittavuudesta ja soveltamisen periaatteista.

Kauppapolitiikan toimialue ei rajoitu pelkästään tulleihin ym. rajakäytäntöihin. Olennaista on vaikuttaa myös sisäiseen sääntely-ympäristöön siten, että se luo parempia edellytyksiä kansainväliselle kaupalle:

Kuva suurempana (pdf)

Suomella roolia myös suorissa kauppasuhteissa

Suomen kauppapoliittista edunvalvontaa hoidetaan osana EU:n yhteistä kauppapolitiikkaa. Silti Suomi pystyy itse vaikuttamaan suoriin suhteisiin keskeisiin kauppakumppaneihinsa. Tärkeää on esimerkiksi taloussuhteiden vahvistaminen Venäjään, Kiinaan, Brasiliaan, Intiaan ja muihin kehittyviin markkinoihin. Samoin tärkeää on tiivistää yhteistyötä USA:n kanssa.

EK:n kannat

EU:n kauppapolitiikka EU:lla on merkittävä asema avoimien maailmanmarkkinoiden kehittämisessä. EU:n on pyrittävä määrätietoisin toimin avaamaan markkinoita, torjuttava protektionismia, puututtava kilpailua vääristäviin valtiontukiin ja turvattava tasapuoliset kilpailuolosuhteet. Sen tulee olla aloitteellinen suhteessa yhteistyöhön Venäjän, USA:n ja kehittyvien markkinoiden kanssa. Sääntelyssä on turvattava EU-maiden globaali kilpailukyky. Raaka-aineet Kehittyvien markkinoiden raaka-aineisiin kohdistuneet vientirajoitukset ovat nostaneet raaka-aineiden saatavuuden kauppapolitiikan keskiöön. On tärkeää turvata raaka-aineiden kilpailukykyinen saatavuus kansainvälisiltä markkinoilta. Suomalaisyritysten kilpailukyky edellyttää myös energian ja muiden tuotantopanosten avointa tuontipolitiikkaa ja kohtuuhintaista saatavuutta kansainvälisiltä markkinoilta. Vihreä talous Kauppapolitiikan keinoin on edistettävä vihreän talouden mahdollisuuksien hyödyntämistä. Tämä tarkoittaa mm. ympäristöteknologian ja siihen liittyvien palvelujen kaupan helpottamista ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien avaamista. Julkiset hankinnat ja immateriaalioikeudet Kolmansien maiden julkisia hankintoja tulee avata eurooppalaisille yrityksille ja puuttua rajoituksiin. EU:n on otettava tiukka linja teollis- ja tekijänoikeuksien suojan varmistamiseksi. Investoinnit EU:n on parannettava investointien edellytyksiä sopimuksilla, jotka sisältävät sekä sijoittautumisen ja investointien jatkovapauttamisen että investointisuojasta sopimisen. Suomen kahdenvälisesti aikaansaaman investointisuojan pysyvyys pitää varmistaa tärkeimmillä markkinoilla yritysten toiminnan helpottamiseksi.