TAVARALINJALIIKENTEEN YLEISET KULJETUSMÄÄRÄYKSET 1.1.2010
Logistiikkayritysten Liitto ry määrittelee tavaralinjaliikenteen jäljempänä kirjoitetulla tavalla. Liitto kannustaa yrityksiä käyttämään näitä kuljetusmääräyksiä.§1 Sovellusala
Näitä kuljetusmääräyksiä sovelletaan kaikissa tavaralinjaliikenteen kuljetustehtävissä, ellei toisin ole nimenomaisesti erikseen sovittu. Määräyksiä ei sovelleta sellaisiin kuljetuksiin, jotka eivät kuulu tiekuljetussopimuslain piiriin taikka joissa on olemassa omat erikoismääräyksensä. Tavaralinjaliikenteeksi katsotaan kotimaassa tapahtuvaa rahdin kuljettamista, joka on säännöllistä, maantieteellisesti kattavaa sekä kahden tai useamman rahdinantajan toimeksiantojen yhdistämistä ja/tai ketjuttamista. Toimeksiannot suoritetaan rahdinkuljettajan erikseen ilmoittaman palvelulupauksen puitteissa, hänen omassa ohjauksessaan ja itsenäisesti määrittelemän reitityksen mukaisesti.
Nämä yleiset määräykset täsmentävät ja täydentävät Tiekuljetussopimuslain (TKSL) määräyksiä.
Logistiikkayritys noudattaa yhdistyksen suosituksia ja julkaisee lisäksi yhtiökohtaiset palvelulupaukset ja hinnastot.
§2 Kuljetussopimus ja sen syntyminen
Kuljetussopimus syntyy kun rahdinkuljettaja on vahvistanut kuljetustilauksen. Vahvistus sisältää ainoastaan §8 perustuotteen mukaisen toiminnan.
Kuljetussopimus koskee tilauksessa mainittua tavaramäärää ja vahvistettua palvelulupausta. Rahdinkuljettajalla on oikeus veloittaa rahti tilatun määrän mukaisesti, mikäli lähtevää tavaraa on vähemmän, kuin tilattu. Rahdinkuljettajalla on myös oikeus kieltäytyä lastaamasta kuljetustilauksessa mainittua suurempaa määrää samalla tilauksella.
§3 Kuljetustilaus
Kuljetus tulee tilata rahdinkuljettajalta sen määrittämällä automaattisella tiedonsiirrolla erikseen ilmoitettujen tilausaikojen puitteissa. Tilaus on tehtävä myös niissä tapauksissa, joissa lähettäjä toimittaa tavarat itse rahdinkuljettajan toimipisteeseen. Mikäli kuljetustilaus suoritetaan muuten kuin em. tavalla tai se jää kokonaan tekemättä, on rahdinkuljettajalla oikeus veloittaa palveluhinnaston mukainen kuljetustilauksen käsittelymaksu rahdinmaksajalta. Kuljetustilauksen sisällön on oltava SFS - 5865 standardin mukainen.
§4 Lähettäjän vastuu
Lähettäjä on vastuussa tuotteen pakkaamisesta niin, että se kestää kuormatilan ahtauksessa, terminaalikäsittelyssä ja kuljetuksen aikana esiintyvät tavanomaiset rasitteet sekä sidonnan ja/tai tuennan kuormatilassa hyvän käytännön mukaisesti. Palvelutoimittajalla on oikeus täydentää tai korjata ilmeisen puutteellista pakkausta vahingon vaaran välttämiseksi sekä veloittaa tästä syntyvät kulut erillisen yrityskohtaisen palveluhinnaston mukaisesti. Mikäli tavaran tuenta tai suojaus edellyttää muita sidontavälineitä kuin perussidontavälinettä, on lähettäjän asetettava ao. välineet rahdinkuljettajan käyttöön lähetystä noudettaessa omalla kustannuksellaan.
Lähettäjä vastaa siitä, että tavara, tilaus, kollimerkintä ja mahdollinen kuljetusasiakirja ovat oikein ja vastaavat toisiaan (ks. myös sähköinen rahtikirja §10). Kaikki kollit on osoitettava GS1 –suositusten (suositus 2007) mukaisesti ja varustettava tarvittaessa standardin SFS-EN 20780 mukaisin käsittelymerkinnöin niin, että kollit voidaan käsitellä ja toimittaa turvallisesti oikealle vastaanottajalle myös ilman rahtikirjaa. Osoitelapussa on myös ilmoitettava lähetykseen kuuluvien kollien yhteismäärä yksiselitteisesti.
Lähettäjän on aina merkittävä kollin painopiste, jos painopiste on korkeammalla kuin puolet lähetyksen korkeudesta.
Rahdinkuljettaja sitoutuu noudattamaan käsittelyohjeita tilauksen ja kollimerkintöjen perusteella, kollit on merkittävä asianmukaisesti. Kuljetusasiakirja yksistään ei ole sitova ohje
Mikäli kuljetuspakkausta käytetään myyntipakkauksena ja sillä on myynnillistä arvoa, vastaa lähettäjä pakkausten riittävästä suojaamisesta kuljetuksen aikana.
Lähettäjä vastaa, että kuljetettavaksi annetut vaaralliset aineet ovat soveltuvia tavaralinjaliikenteeseen ja että lainsäädännön lähettäjälle määrittämät vastuut täyttyvät. Lähettäjä vastaa kaikista puutteellisesta vaarallisten aineiden lähettämisestä aiheutuvista kustannuksista.
Lähettäjä vastaa niistä kustannuksista, joita aiheutuu siitä, että lähetyksen todellista (brutto) kokonaispainoa ei ole ilmoitettu rahdinkuljettajalle.
§5 Rahdinkuljettajan vastuu
Rahdinkuljettaja vastaa siitä että lähetys kuljetetaan turvallisesti, ehjänä ja sovitun ajan puitteissa kollimerkeissä ilmoitetulle vastaanottajalle. Rahdinkuljettaja vastaa kuljetusyksikön ja kuorman liikenneturvallisuudesta sekä kuljetukseen vaikuttavan lainsäädännön noudattamisesta, siltä osin, kun lailla kuljetustapahtumasta ei ole säädetty toisin.
Rahdinkuljettaja vastaa tavaran katoamisesta, vähentymisestä tai vahingoittumisesta kuljetettavaksi ottamisen ja luovuttamisen välisenä aikana tiekuljetussopimuslain (TKSL) mukaisesti. Rahdinkuljettaja ei kuitenkaan vastaa vahingoista, jotka aiheutuvat riittämättömästä tai viallisesta kuljetuspakkauksesta, tuennan aiheuttamista vaurioista, kollien puutteellisista käsittelymerkinnöistä taikka muusta ylivoimaisesta tapahtumasta. Jos rahdinkuljettaja on täydellisesti korvannut tavaran, siirtyy tavaran omistusoikeus hänelle, mikäli hän sitä vaatii.
Rahdinkuljettaja voi käyttää kuljetuksessa apunaan alirahdinkuljettajia. Ensisijainen vastuu lähetyksestä säilyy kuitenkin koko matkan kuljetustilauksen vahvistaneella varsinaisella päärahdinkuljettajalla.
§6 Vastaanottajan vastuut
Vastaanottaja on velvollinen tarkastamaan lähetyksen luovutuksen yhteydessä. Ulkoisesti havaittavista tavaravahingoista tai puutteista ja / tai vähentymisistä on tehtävä välittömästi muistutus todisteellisesti rahdinkuljettajalle. Piilevistä ja muista kuljetusvahingoista on huomautettava rahdinkuljettajalle todisteellisesti 7 vrk:n kuluessa tavaran luovutuksesta. Sunnuntai- ja pyhäpäiviä ei määräaikaa laskettaessa oteta huomioon. Jos tässä pykälässä tarkoitettu muistutus laiminlyödään, on kannevalta menetetty, jollei rahdinkuljettajan tai sen, jonka menettelystä hän rahdinkuljetuksesta vastaa, syyksi jää tahallisuus tai törkeä huolimattomuus.
§7 Rahditusperusteet ja kuormankantajat
Lähetyksille, jotka tilavuutensa tai muuten kuormattavuutensa perusteella eivät täytä todellisella painollaan kuljetusyksikön kantavuutta, määritellään laskennallinen rahdituspaino.
Yleisimmät kuormankantajat ja standardi kuljetusyksikkö::
• Standardikuljetusyksikkö: 40 FIN lavaa tai 20 lavametriä, kantavuus yhteensä 37 tn ja tilavuus 110 m3
• Rullakko (0,68m x 0,80m)
• 1 FIN lavapaikka (1m x 1,2m)
• 1 EUR-lavapaikka (0,8m x 1,2m)
• 1 teholavapaikka (0,6 x 0,8m)
Kollien päällekkäinlastausmahdollisuus voidaan huomioida mikäli:
• Lähetyksen kollit ovat keskenään pinottavissa 2,4m korkeuteen painonsa, muotonsa ja kestävyytensä puolesta.
• Mikäli lähetys koostuu vain yhdestä kollista, tulee sen soveltua sekä päälle että alle lastattavaksi
• Yhden kollin tai lavan korkeus ei saa ylittää 1,20m:ä
• Kollin massa saa olla korkeintaan puolet vastaavan lavapaikan rahdituspainosta
• Kollin on oltava tasainen, tiivis ja hyväkuntoinen
• VAK -luokiteltua tavaraa ei saa päällelastata.
Päällelastattavien tuotteiden on oltava koneellisesti käsiteltäviä. Mikäli tuote ei kestä päällelastausta, on se selvästi merkittävä pakkaukseen.
Lähetys, joka koostuu >2,40m pitkistä kolleista tai nipuista, joiden yksikköpaino on >20kg/kpl, rahditetaan lähetyksen kuormaamiseen ja tuentaan tarvittavien teholavapaikkojen tai lähetyksen massan mukaan, mikäli jälkimmäinen ylittää teholavapaikkojen mukaisen rahdituspainon.
Rahdinkuljettajalla on oikeus korjata rahdituspainoa, mikäli lähettäjän ilmoittama rahdituspaino todetaan virheelliseksi.
Lähettäjä on velvollinen pakkaamaan lähetyksen koneellisesti käsiteltävälle kuormankantajalle, mikäli yksittäisen kollin massa ylittää 20 kg. Mikäli lähetykseen kuuluu enemmän kuin 10 kollia, on kollit aina yksiköitävä kuormankantajalle. Rahtitiedoissa yhdelle kuormankantajalle yksiköidyt ja selvästi yhteen kiinnitetyt kollit katsotaan yhdeksi kolliksi. Yli 1000 kg painoisiin kolleihin on merkittävä kokonaispaino työsuojelulainsäädännön mukaisesti.
Tavaralinjaliikenteessä noudatetaan FI 2002-puupakkausjärjestelmän sääntöjä.
§8 Kuljetuspalvelu
Tavaralinjaliikenteen peruspalvelu sisältää:
• kuljetustilauksen sähköisen käsittelyn ja vahvistuksen (vrt. §3)
• kuljetuksen kuivassa kuormatilassa ulkolämpötilassa
• yhden noudon lähettäjältä rahdinkuljettajan erikseen ilmoittaman aikataulun mukaisesti auton välittömästä läheisyydestä (max 5 m), paikasta johon kuorma-autolla on esteetön pääsy
• toimituksen rahdinkuljettajan ilmoittaman kuljetussuunnitelman mukaisen ajan kuluessa
• yhden toimituksen kollissa (max 20 kg) ilmoitettuun osoitteeseen, auton välittömään läheisyyteen (max 5 m) paikkaan, johon kuorma-autolla on esteetön pääsy
• lähetyksen käsittelyn kuljettajan toimesta haarukkavaunulla edellyttäen, että lähetyksen kokonaisrahdituspaino on alle 2500kg ja yksittäisen kollin paino on alle 1000 kg. Kuljettaja kantaa <20 kg painoisen kollin auton välittömään läheisyyteen.
• toimituksen työpäivinä klo 0800-1600 välisenä, mutta rahdinkuljettajan itsenäisesti määrittelemänä ajankohtana
• Rahdinkuljettajan erikseen ilmoittaman lastaukseen ja purkuun käytettävän ajan
• Rahdinkuljettajan vastuun TKSL:n mukaisesti.
Toimeksiantaja vastaa ajo- ja lepoaikalain toteutumisesta lain edellyttämällä tavalla omalta osaltaan silloin kun lopullinen toimeksianto poikkeaa rahdinkuljettajan vahvistamasta aikataulusta. Samoin toimeksiantaja on vastuussa lähetyksen viivästymisestä silloin kun lähettäjän ja/tai vastaanottajan toiminnan johdosta rahdinkuljettajalla ei ole mahdollisuutta toimittaa lähetystä vastaanottajalle palvelulupauksen mukaisesti edellä mainitun lain tai muun työ- tai työaikaa taikka liikenneturvallisuutta määrittävän lain mukaisesti.
Rahdinkuljettajalla on oikeus laskuttaa mahdolliset poikkeavat toimenpiteet tai toimitusajat erillisen palveluhinnaston mukaisesti ellei kuljetussopimuksessa ole nimenomaisesti toisin sovittu.
Mikäli lastaus- tai purkauspäässä vaaditaan erityisiä turvavälineitä (suojapuku, erityisjalkineet, naamari jne.), on ne asetettava kuljettajan käyttöön korvauksetta.
§9 Kuljetusaika
Rahdinkuljettaja suorittaa kuljetuksen erillisen palvelulupauksen mukaisen ajan puitteissa.
Rahdinkuljettaja vastaa tavaran viivästymisestä rahdinmaksajalle enintään rahdin määrällä edellyttäen, että rahdinmaksaja laatii muistutuksen viivästymisestä 21 vrk:n kuluessa lähetyksen saapumisesta vastaanottajalle ja osoittaa toteen taloudellisen vahingon tapahtuneen. Rahdinmaksaja on kuitenkin velvollinen maksamaan rahdin rahdinkuljettajalle.
Viivästyminen katsotaan katoamiseksi 14 vrk:n jälkeen, jos kuljetukselle oli sovittu luovutusaika ja ilman luovutusaikaa 28vrk:n jälkeen, kun rahdinkuljettaja on ottanut lähetyksen kuljetettavaksi, ellei rahdinkuljettaja kykene ilmoittamaan kuljetuksen tilaajalle lähetyksen sijaintia.
§10 sähköinen rahtikirja ja varauma
Sähköisen tilauksen muodostaman sähköisen rahtikirjan tulee sisältää vähintään kaikki Tiekuljetussopimuslain rahtikirjan sisällölle määrittelemät tiedot (SFS standardi nro 5865).
Kuljettaja kuittaa tilauksen vastaanotetuksi kuljetukseen sähköisesti tai muulla todennettavalla tavalla. Kuljettaja merkitsee mahdolliset varaumat / huomautukset tietojärjestelmään ennen vastaanottokuittausta. Lähettäjän lastaaman kuormatilan osalta voidaan rahdinkuljettajan vastaanottotarkastus ja -kuittaus tehdä kuljetuksen toimeksiantajan kanssa erikseen sovitussa muussa paikassa (esim. terminaalissa).
Lähetyksen vastaanottaja tekee mahdolliset huomautukset ja kuittaa lähetyksen sähköisesti rahdinkuljettajan yleisesti käyttämällä menetelmällä. Sähköinen kuittaus ei poista lähetyksen vastaanottajan velvollisuutta tarkastaa saapuvan tavaran.
Kaikki kuljetusketjun aikana ilmi tulevat varaumat / huomautukset kirjataan rahdinkuljettajan tietojärjestelmään niin, että merkintöjen aikajärjestys on todennettavissa jälkikäteen. Rahdinkuljettaja toimittaa pyydettäessä kuljetuksen toimeksiantajalle sähköisestä rahtikirjasta tulosteen, josta rahdinkuljettajalla on oikeus veloittaa palveluhinnastonsa mukaisesti. Kuljetuksen vastuut siirtyvät Tiekuljetussopimuslain mukaisesti.
§11 Erityistoimenpiteitä vaativat kuljetukset
§11.1. Vaaralliset aineet: VAK -luokiteltujen tavaroiden kuljettamisessa on kuljetusketjun osapuolien noudatettava määräyksiä, joita laki vaarallisten aineiden kuljettamisesta tiellä, 2.8.1994/719, muutoksineen ja niihin liittyvine asetuksineen vaatii.
Tavaralinjaliikenteessä voidaan kuljettaa vaarallisia aineita ainoastaan kappaletavarana ja ne on oltava mahdollista yhteenkuormata VAK-säännösten puitteissa muiden vaarallisten aineiden ja muun kuljetettavan tavaran kanssa samaan ajoneuvoon.
Vaarallisten aineiden säiliökonttikuljetukset, irtotavarakuljetukset, lämpötilasäädellyt kuljetukset sekä ne kuljetukset, jotka vaativat ajoneuvon hyväksyntää tai ajoneuvon merkitsemistä suurlipukkeilla (kuten luokat 1 ja 7) taikka ne vaaralliset aineet, joiden kuljettaminen edellyttää turvasuunnitelmaa, suoritetaan tapauskohtaisesti ja ainoastaan erikseen sovittuna, aikataulutettuna ja rahditettuna kuljetuksena.
Rahdinkuljettajalla on oikeus vaatia lisäkorvaus kaikista vaarallisten aineiden kuljetuksista oman palveluhinnastonsa mukaisesti sekä muuttaa palvelulupausta, mikäli muutoksen tarkoituksena on varmistaa, että vaarallisten aineiden kuljetus tapahtuu lain mukaisesti. Päällekkäin lastaus ei ole mahdollinen muiden tuotteiden kanssa.
§11.2. Ylimittaiset: Mikäli kuorma ylittää ajoneuvon suurimmat sallitut mitat leveyden, korkeuden, pituuden tai painon suhteen, on kuljetuksesta sovittava erikseen rahdinkuljettajan kanssa. Ylimittaiset lähetykset rahditetaan ja aikataulutetaan aina tapauskohtaisesti ja erikoiskuljetuksia koskevat säännöt huomioiden.
§11.3. Lämpötilasäädellyt: Rahdinkuljettaja ilmoittaa erillisessä palvelulupauksessa missä määrin ja minkä tyyppisiä lämpötilasäädeltyjä lähetyksiä hän hyväksyy kuljetettavakseen liikenteeseensä. Lämpötilasäätelyä vaativat kollit on varustettava asianmukaisin merkein ja kuljetukset on aina tilattava erikseen.
§11.4. Elintarvikkeet: Ne elintarvikkeet, jotka kuuluvat omavalvonnan piiriin, kuljetetaan erikseen sovittuna.
§11.5. Ongelmajätekuljetukset: Tavaralinjaliikenteessä kuljetetaan ongelmajätteitä vain tapauskohtaisesti ja erillisen kuljetussopimuksen mukaisesti.
§12 Terminaalipalvelut
Niissä tapauksissa kun toimeksiantaja toimittaa lähetyksen rahdinkuljettajan terminaaliin, katsotaan lähetys siirtyneeksi tavaralinjaliikenteeseen, kun se on purettuna, tarkastettuna ja kuitattuna rahdinkuljettajan terminaalin vastaanottoalueella. Kun vastaanottaja noutaa lähetyksen rahdinkuljettajan terminaalista, katsotaan tavaralinjaliikenteen toimeksianto päättyneeksi, kun lähetys on siirretty terminaalin luovutusalueelle ja kuitattu vastaanotetuksi.
Em. vastaanotto- ja luovutustoimintoihin liittyvät mahdolliset purku- ja/tai lastaustoimeksiannot suoritetaan erillisestä sopimuksesta, ja erillisen hinnaston mukaisesti. Nämä toimeksiannot eivät kuulu tavaralinjaliikenteen yleisten sopimusehtojen piiriin. Mahdolliset satunnaiset asiakaspalveluun liittyvät veloituksettomat purku- ja/tai lastaustoimenpiteet, jotka eivät kuulu tavaralinjaliikenteen kuljetuspalveluun, suoritetaan aina toimeksiantajan vastuulla.
§13 Tärkeimmät kuljetuspalvelun tuotantoon vaikuttavat määräykset
Määräykset on lueteltu liitteessä 2.
§14 Määritelmät
Määritelmät ovat liitteessä 1.
§15 Rahdin maksu
Rahdinkuljettajan laskutusoikeus syntyy kun hän vahvistaa vastaanottaneensa kuljetustilauksen. Kuljetustilauksen yhteydessä tulee ilmoittaa rahdinmaksaja.
Rahdinkuljettaja on oikeutettu täysimääräiseen rahtiin, kun lähetys on kuljetustilauksen mukaisesti noudettu lähettäjältä, tai mikäli kuljetustilausta ei ole peruttu ajoissa. Mikäli lähetyksen todellinen määrä on pienempi kuin kuljetustilauksessa ilmoitettu ja vahvistettu määrä, on rahdinkuljettaja oikeutettu täysimääräiseen rahtiin. Siinä tapauksessa, että todellinen määrä on suurempi kuin ilmoitettu, veloitetaan rahdinmaksajalta todellisen määrän mukainen rahti. Jos auton kuormaamista tai purkamista ei ole aloitettu rahdinkuljettajan ilmoittaman vapaan lastaus- tai purkausajan puitteissa, on rahdinkuljettaja oikeutettu poistumaan ilman kuormaa, mutta silti oikeutettu täysimääräiseen rahtiin. Samoin menetellään, jos lähetyksen kuormaaminen osoittautuu liikenne- ja/tai tuoteturvallisuussyistä mahdottomaksi.
Lähettäjä vastaa rahdin maksusta niissä tapauksissa, jolloin kuljetustilauksessa ilmoitettu rahdinmaksaja ei suostu tai kykene maksamaan rahtilaskua.
Rahdinkuljettajalla on panttioikeus kuljettamaansa tavaraan sekä kaikkien ko. tavaraa rasittavien kustannusten että kaikkien muiden samalta toimeksiantajalta olevien saataviensa vakuudeksi. Ellei rahdinkuljettajan saatavaa makseta 60vrk:n kuluessa saatavan ensimmäisestä perinnästä, tai mikäli rahdinmaksajaa ei tavoiteta 90vrk:n kuluessa saatavan erääntymisestä, on rahdinkuljettaja oikeutettu realisoimaan tavarasta sen verran että kaikki rahdinkuljettajalle saatavasta syntyneet kohtuulliset kustannukset tulevat katettua. Mikäli mahdollista, tulee rahdinkuljettajan tiedottaa rahdinmaksajaa etukäteen realisointiaikeistaan.
§16 Riitatapaukset
Sopimusosapuolten väliset erimielisyydet ratkaistaan ensisijassa sopimusosapuolten välisin neuvotteluin.
Ellei neuvotteluissa päästä sovintoon, erimielisyydet ratkaistaan Suomen lainsäädännön ja näiden yleisten kuljetusmääräysten mukaisesti rahdinkuljettajan kotipaikan tai ”pääkonttorin” käräjäoikeudessa. Sopimusosapuolet voivat sopia, että erimielisyydet ratkaistaan käräjäoikeuden sijaan yhden välimiehen välimiesoikeudessa Helsingissä Keskuskauppakamarin välityslautakunnan sääntöjä noudattaen.
§17 Ylivoimainen este
Sopimusosapuolet vapautuvat sopimuksen mukaisten velvollisuuksien noudattamisesta ja vahingonkorvausvelvollisuudesta Force Majeure tapauksissa, joita ovat mm. lakko, työsulku, onnettomuudet, viranomaisten toimenpiteet ja muut olosuhteet, joita osapuolet eivät ole voineet välttää ja joiden seurauksia ne eivät ole voineet estää. Palvelun tarjoaja pyrkii hoitamaan sopimuksessa mainitut palvelut mahdollisimman hyvin myös em. poikkeuksellisissa oloissa.