Hyvä työyhteisö kannustaa ja motivoi

Tuottavuuden parantaminen edellyttää, että työehdoista sovitaan yhä enemmän työpaikoilla henkilöstöä kannustaen. Samalla on satsattava ihmisten johtamiseen. Hyvä työyhteisö innostaa innovaatioihin ja motivoi jatkamaan työelämässä nykyistä pidempään. Kannustava työyhteisö houkuttelee ammattitaitoisia työntekijöitä.

Kilpailu edellyttää tehokkuutta ja tuottavuutta

Suomalaisen yhteiskunnan hyvinvointi perustuu siihen, että täällä tuotetut tuotteet ja palvelut käyvät maailmalla kaupaksi. Globaalissa kilpailussa menestyvät vain tehokkuudeltaan ja tuottavuudeltaan kilpailukykyiset yritykset ja yksiköt.

Työehdoilla on suuri vaikutus tuottavuuteen. Sen vuoksi on tärkeä parantaa neuvottelu- ja sopimusjärjestelmää, lisätä yrityskohtaista joustavuutta, hallita työvoimakustannuksia ja kannustaa henkilöstöä palkkauksella.

Työaikajoustoja käytetään vaihtelevasti

Suomalaiset yritykset hyödyntävät jo nyt työaikajoustoja kärkimaana Euroopassa, mutta toimialojen välillä on suuria eroja. Sen sijaan palkanmuodostus on Suomessa jäykempää ja keskitetympää kuin muualla Euroopassa.

Palkoista on perinteisesti sovittu järjestötasolla kaukana työpaikoista. Se ei ole edistänyt palkkauksen oikeudenmukaisuutta ja kannustavuutta.

Erilaiset työsuhteen muodot ovat tarpeen

Myös mahdollisuus hyödyntää erilaisia työsuhdemuotoja – pysyviä, määräaikaisia, koko- tai osa-aikaisia – vahvistaa tuottavuutta. Lainsäädännöllä onkin turvattava työvoiman erilaiset käyttömuodot ja monimuotoiset työsuhteet, kuten vuokratyö. Näin voidaan varmistaa, että työtä tehdään silloin ja siinä muodossa kuin sitä tarvitaan. Joustavat järjestelyt helpottavat myös työn ja perheen yhteensovittamista.

Työrauhasta tehtävä kilpailuetu

Toimiva työrauhajärjestelmä ja riittävän monipuoliset työriitojen sovittelumekanismit vaikuttavat suoraan suomalaisyritysten menestymiseen ja kilpailukykyyn. Järjestelmää on uudistettava, ja siitä on tehtävä Suomelle kilpailuetu.

Tämän päivän verkottunut yhteiskunta kärsii herkästi työrauhahäiriöistä. Lakot ja niiden uhat aiheuttavat suuria taloudellisia menetyksiä. Usein työriidoista joutuvat kärsimään myös täysin ulkopuoliset. Vahingot saattavat nousta suhteettomiksi verrattuna työtaistelulla tavoiteltaviin etuihin.

Häiriöt heijastuvat myös Suomen ulkopuolelle ja vahingoittavat yritystemme mainetta luotettavana yhteistyökumppanina. Vuonna 2009 lakoista oli 95 prosenttia laittomia.

Sosiaaliturva työhön kannustavaksi

Kannustava sosiaaliturvajärjestelmä on keskeinen keino työurien pidentämiseen. Järjestelmässä on nyt loukkuja, jotka estävät työn vastaanottamisen ja kannustavat työttömänä pysymiseen. Niistä on päästävä eroon.

Huomiota johtamiseen

Tuottavuuden ja työelämän laadun samanaikainen parantaminen on välttämätöntä, kun halutaan turvata talouskasvua, työllisyyttä ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoitusta. On panostettava esimiestyöhön ja johtamiseen.

Työhyvinvoinnilla eläkkeelle siirtymistä myöhemmäksiJulkisen talouden kestävyys edellyttää keskimääräisen eläkkeellesiirtymisiän nostamista. Siihen tarvitaan työhyvinvointia, työssä jaksamista, osaamisen kehittämistä sekä eläkepolitiikan uudistamista.