Verotus kannustamaan yrittäjyyttä ja työn tekemistä

Rohkea veropolitiikka oli yksi keskeinen keino, kun Suomi nostettiin kasvuun 1990-luvun lamasta. Verovalintoja on nytkin arvioitava sillä perusteella, miten ne parhaiten edistävät talouskasvua. Verotuksen tulee kannustaa nykyistä paremmin työntekoon, osaamisen kehittämiseen ja yrittäjyyteen.

Verotuksen kiristäminen on väärä lääke

Julkinen talous velkaantuu niin kovaa vauhtia, että ilman korjaavia toimia näkymät ovat yksinkertaisesti kestämättömät. Verotuksen kiristämistä tarjotaan liian helposti ratkaisuksi julkisen talouden velkaantumiskierteen pysäyttämiseen. Se on väärä lääke ja vaarallinen tie.

Työtä ja yrittämistä verotetaan Suomessa kovalla kädellä

Työn ja yrittämisen verotus on Suomessa poikkeuksellisen kireää. Kaikilla tulotasoilla tarvitaan kannusteita työn tekemiseen, kehittymiseen ja uralla etenemiseen.

Yhä kovempi verotus johtaisi vain talouskasvun tukahtumiseen ja uusien korotusten noidankehään.

Kestävyysvajetta on kurottava umpeen ensisijaisesti pidentämällä työuria, tehostamalla julkista palvelutuotantoa ja ottamalla julkiset menot tiukasti hallintaan. Kestävyysvaje osoittaa, kuinka paljon menoja tulisi alentaa tai veroastetta nostaa, jotta julkinen talous olisi pitkällä aikavälillä kestävällä pohjalla. Suomen kestävyysvaje on tällä hetkellä 5–7 prosenttia bkt:sta.

Katso myös kuvan selitykset

Kovaa kilpaa käydään yritysten verotuksessa

Yritysten verottaminen on talouskasvun kannalta haitallisinta verotusta. Maailman maat kilpailevat keskenään yhä kiivaimmin juuri yritysten verotuksessa. Valtiot houkuttelevat yrityksiä eri tavoin, muun muassa alentamalla yhteisöverokantaa ja räätälöimällä verohuojennuksia. Tämä kehitys on viime vuosina vain kiihtynyt.

Yhteisöverokantaa on alennettava merkittävästi

Suomen tulee huolehtia yritysten toimintaympäristön kilpailukyvystä. Jotta Suomi nousee taantumasta, tarvitaan runsaasti uusia innovatiivisia kasvuyrityksiä. Tulevien veroratkaisujen on tuettava tätä tavoitetta.

Yhteisöverokantaa tulee alentaa ja sillä tavoin palauttaa yritysverotuksen menetetty kilpailukyky. Alennuksen tulee olla merkittävä, jotta verokannasta muodostuu Suomelle kasvua turvaava kilpailuetu.

Energiaverot Suomessa moninkertaisia EU-tasoon verrattuna

Energiaverojen taso vaihtelee EU-maissa suuresti. Suomessa verot ovat moninkertaiset EU:n edellyttämään tasoon verrattuna. Tämä koskee erityisesti sähköveroa.

Energia- ja ympäristöverotus on kohdennettava niin, ettei se nosta yritysten tuotantokustannuksia ja heikennä kustannuskilpailukykyä. Yritysten energiaveroja on muutettava vähitellen kohti direktiivin minimitasoa, ja sähköverosta on luovuttava kokonaan EU:n sallimissa puitteissa.