EK kansallisesta ilmasto- ja energiastrategiasta: Lupaus teollisuuden energiantarpeen tyydyttämisestä myönteistä

06.11.2008

Elinkeinoelämän keskusliitto EK pitää myönteisenä, että hallitus on nostanut sähkön saannin turvaamisen kaikissa olosuhteissa yhdeksi keskeiseksi linjaukseksi kansallisessa ilmasto- ja energiastrategiassaan.

Sähkön toimitusvarmuus ja kilpailukykyinen hinta ovat elinehtoja yritysten toiminnalle, laajennusinvestoinneille ja koko yhteiskunnalle. Hallitus arvioi kuitenkin huomattavasti alakanttiin sen, kuinka paljon tuotantokapasiteettia tarvitaan sähkön tarpeen tyydyttämiseen.

Suomessa tarvitaan uutta sähköntuotantokapasiteettia pikaisesti kolmesta syystä: tuontisähkön suuri määrä on korvattava omalla tuotannolla, sähkön tarve kasvaa ja vanhaa käytöstä poistuvaa kapasiteettia – erityisesti hiilivoimaa – on korvattava uudella vähäpäästöisellä tuotannolla.

Suomi ei voi enää jättäytyä talven huippukulutustilanteissa Venäjältä tuotavan sähkön varaan. Sähkön tarve kasvaa kovaa vauhtia myös rajan takana Pietarin seudulla. Sen vuoksi selkeä linjaus tuontisähkön korvaamisesta kotimaisella tuotannolla on tärkeä ja oikea.

Hallitus arvioi strategiassaan, että sähkön kulutus kasvaa nykyisestä 90 TWh:sta 103 TWh:iin vuoteen 2020 mennessä. Hallituksen mukaan uutta kapasiteettia tarvitaan 2 000 MW. Tämän lisäksi on varauduttava korvaamaan poistuvaa kapasiteettia.

Elinkeinoelämän laskelmien mukaan uutta kapasiteettia tarvitaan hallituksen sähkönkulutusarviota käyttäen 4 500 MW rakenteilla olevan Olkiluoto 3 -yksikön (1 600 MW) lisäksi. Elinkeinoelämä arvioi kapasiteetin tarpeen kuitenkin tätäkin suuremmaksi, sillä sähkön kulutus kasvaa todennäköisesti enemmän kuin hallitus esittää.

Haastavat tavoitteet energiatehokkuudelle

Strategiassa on asetettu erittäin haastavat tavoitteet energian käytön tehostamiselle. Suomalaiset yritykset ovat tehneet jo vuosia määrätietoista työtä energiatehokkuuden parantamiseksi ja sitä kautta energiakustannusten hillitsemiseksi. Sen vuoksi ei pidä yliarvioida energiatehokkuuden ja -säästön vielä jäljellä olevia mahdollisuuksia.

Esimerkiksi Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen VTT:n tuoreen selvityksen (lehdistötiedote 28.10.2008) mukaan sähkönsäästöpotentiaali raskaan teollisuuden sähkömoottoreissa on selvästi alle yhden terawattitunnin (830 GWh/v). Se vastaa noin kahta prosenttia sähkön kokonaiskulutuksesta teollisuudessa. Luku on vain murto-osa julkisuudessa aiemmin esitetyistä arvioista.

Hallitus kohdistaa toimia myös asumisen ja liikenteen energiansäästöön. Sieltä löytyy paljon potentiaalia, mutta on hyvin epävarmaa, kuinka paljon energiaa lopulta pystytään säästämään. Siksi strategiassa esitetyt sähkön kulutus- ja energian loppukulutusarviot voivat osoittautua aivan liian alhaisiksi.

Energiakustannuksia hillittävä kotimaisin toimin

EU:n ilmastopolitiikka – ja erityisesti päästökauppa – aiheuttaa Suomelle keskimääräistä enemmän kustannuksia, koska teollisuutemme on energiaintensiivistä eli paljon energiaa tarvitsevaa. Kotimaisin toimin tulee tehdä nyt kaikki mahdollinen, jotta voimme pitää energiakustannukset kurissa.

Ydinvoima on päästötön ja kokonaiskustannuksiltaan edullisin sähköntuotantomuoto. Sitä tarvitaan lisää sekä ilmasto- että kustannussyistä. Onkin erittäin tärkeää, että kilpailukykyisiä ja ilman yhteiskunnan tukea syntyviä ydinvoiman tuotantohankkeita ei strategiassa rajoiteta poliittisin linjauksin.

EU:n päästökauppa on voimakas ohjauskeino, joka nostaa sähkön hintaa ja parantaa uusiutuvan energian kilpailuasemaa fossiilisiin polttoaineisiin nähden. Uusia päästökaupan kanssa päällekkäisiä tukimuotoja ei pitäisi ottaa käyttöön ennen kuin tunnetaan vuonna 2013 alkavan päästökauppajakson kokonaisvaikutukset.

Nykyiset investointituet ovat kustannustehokkain tapa edistää uusiutuvaa energiaa. Ne vääristävät energiamarkkinoita vähiten, koska ne eivät vaikuta suoraan sähkön hintaan. Investointitukien käyttöä tulisikin lisätä entisestään.

Hallitus kuitenkin kaavailee tuulivoiman uudeksi tukimuodoksi syöttötariffia. On tärkeää, että syöttötariffi valmistellaan huolella ja Suomen oloihin sopivaksi. Tavoitteeksi tulee asettaa, että tariffi nostaa sähkön hintaa mahdollisimman vähän eikä johda tuotannon tarpeettomaan tukemiseen.

Nyt julkaistu kansallinen ilmasto- ja energiastrategia on vielä kriittisessä neuvotteluvaiheessa olevan EU:n ilmasto- ja energiapaketin kansallista toimeenpanoa. Suomen on EU-neuvotteluissa tavoiteltava määrätietoisesti lopputulosta, joka turvaa suomalaisen teollisuuden kilpailukyvyn eikä lisää Suomelle asetettuja uusiutuvan energian velvoitteita.

Lisätietoja:

Asiantuntija Mikael Ohlström, puh. (09) 4202 2563, 050 468 1022
Johtava asiantuntija Helena Vänskä, puh. (09) 4202 2545, 040 581 6786

Taustamuistiot:

Tiivistelmä: Elinkeinoelämän viestit ilmasto- ja energiapolitiikasta (word)

EK kansallisesta ilmasto- ja energiapolitiikasta: Monipuolisisesti tuotettua kotimaista energiaa edullisesti, luotettavasti, päästöittä (word, pitkä versio)
 

Etusivu

Takaisin

Tulosta