EU:n ilmasto- ja energiapolitiikka

EU:n päämiehet pääsivät sopuun hankalasta ilmasto- ja energiapaketista 11.-12.12.2008 käytyjen neuvottelujen jälkeen.

Ennen neuvotteluja ajoittain Suomen kannalta huonolta näyttänyt tilanne kääntyi lopulta Suomen kannalta hyvään loppuratkaisuun. Näyttää siltä, että kaikki Suomen tärkeimmät perusteollisuuden alat – metallinjalostus, massa- ja paperiteollisuus, kemianteollisuus sekä sementin- ja kalkin tuotanto – pääsevät läpi hiilivuotoalojen määrittelystä.

Myös nk. perusvuosikysymys ratkesi onnellisesti. Kun määritellään Suomen osuutta huutokaupattavista päästöoikeuksista, on mahdollista käyttää vuoden 2005 päästöjen sijaan vuosien 2005–2007 päästöjen keskiarvoa. Erityisesti sähköntuotannossa päästöoikeudet jaetaan huutokaupalla pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta.

Alun alkaen perusvuotena pidettiin yksistään vuotta 2005. Se olisi ollut Suomen kannalta ongelmallinen, sillä päästöt olivat noin viidenneksen vähäisemmät kuin normaalisti mm. metsäteollisuuden työtaistelun takia.

Vuosien 2005–2007 keskiarvopäästöjen periaatteella Suomi saa siis noin 20 prosenttia enemmän päästöoikeuksia huutokaupattavaksi.

Komissio antoi tammikuussa 2007 tiedonannot sekä ilmasto- että energiapolitiikasta ja laati toimintasuunnitelman lähiajan politiikkatoimista.

Maaliskuun Eurooppa-neuvosto vahvisti komission esittämät EU:n kunnianhimoiset ilmasto- ja energiatavoitteet vuoteen 2020 mennessä: päästöjä on vähennettävä 20 %:lla (jos muut maat sitoutuvat päästövähennyksiin kansainvälisellä sopimuksella, EU vähentää 30 %:lla), uusiutuvan energian osuus nostettava 20 %:iin, biopolttoaineiden osuutta lisättävä 10 %:iin liikenteen biopolttoaineista ja energiatehokkuutta lisättävä 20 %:lla.

Komission 23.1.2008 julkaisema ilmasto- ja energiapaketti tähtää asetettujen prosenttitavoitteiden toteuttamiseen käytännössä.

Ks. tarkempi kuvaus ehdotusten pääkohdista (pdf).

Päästökauppa
- komission esitys lisätä huutokauppaa päästöoikeuksien jakomenetelmänä heikentää kansainvälisessä kilpailussa olevan, energiaa paljon käyttävän teollisuuden kilpailukykyä

- kansainvälisen kilpailutilanteen tasapuolistamiseksi on erittäin tärkeää, että kansainvälinen ilmastosopimus saataisiin aikaan mahdollisimman pian. Ennen tällaisen sopimuksen syntymistä ei EU:n päästökauppajärjestelmässä tule ottaa käyttöön huutokauppaa millään energiaintensiivisellä toimialalla, jossa tuotteen hinta määräytyy globaaleilla markkinoilla. Tällaisilla toimialoilla päästökaupan aiheuttamaa lisäkustannusta ei pystytä siirtämään tuotteen hintaan, mikä merkitsisi yrityksille uutta veroa, jota EU:n ulkopuolisilla kilpailijamailla ei ole.

- globaalissa kilpailussa olevien energiaintensiivisten alojen yrityksille soveltuu päästöoikeuksien jakomenetelmä, jossa oikeudet jaetaan tehokkuuden perusteella. Kullekin sektorille on ensin sovittava mitattavissa olevat kriteerit, jotka palkitsevat toimijoita vertailutasoa paremmasta toiminnasta ja edelläkävijyydestä. Vertailumenetelmien laatimisessa tulee myös ottaa huomioon eri sektoreiden erilaiset lähtökohdat ja tarpeet, energiatehokkuuden taso ja muut jo tehdyt toimenpiteet, kuten päästöttömien energialähteiden käytön osuus.

- EU:n päästökauppa on voimakas ohjauskeino, joka parantaa uusiutuvan ja muun päästöttömän energian asemaa suhteessa muihin energialähteisiin. Ongelmallista on, että se nostaa merkittävästi sähkön hintaa ja lisää siten merkittävästi elinkeinoelämän epäsuoria kustannuksia. Päästökaupan kanssa päällekkäiset ohjauskeinot lisäävät kustannusrasitetta entisestään, joten niitä ei tule ottaa käyttöön ilman perusteellista vaikutusarviota.

Uusiutuva energia

- EK pitää Suomen uusiutuvan energian velvoitetta, 38% energian loppukäytöstä, epärealistisena ja erittäin kalliina saavuttaa. Päästöjenvähennystavoite olisi muistettava pitää ykköstavoitteena ja uusiutuva energia vain yhtenä keinona muiden joukossa (energiansäästö, muut päästöttömät energiamuodot) tämän tavoitteen saavuttamiseksi. 

- Uusiutuvan energian velvoitteiden perusteellinen keskustelutus energianeuvostossa sekä mahdollisesti velvoitteiden uudelleen arviointi on välttämätöntä, sillä taustaoletuksissa on tapahtunut suuria muutoksia maaliskuun 2007 Eurooppa-neuvostossa tehtyjen päätösten jälkeen (esimerkiksi teknologiamarkkinoilla ilmenneet toimitusvaikeudet, liikennepolttonesteiden kestävyyskriteerien uudelleen arviointi ja biomassan riittämättömyyteen liittyvät näkökohdat).

- Uusiutuvan energian velvoitteiden toteuttamista helpottava jousto on lähtökohtaisesti hyvä asia, jota elinkeinoelämä kannattaa. Esitetty alkuperätodistuskauppa on kuitenkin pidettävä vapaaehtoisena jäsenmaiden optiona, josta ne voivat halutessaan myös kieltäytyä esimerkiksi puun raaka-ainekäytön turvaamisen perusteella. Ehdotuksen jatkokäsittelyssä onkin huolehdittava, ettei näitä kaupankäyntirajoituksia sekä ylivoimainen este

-lauseketta lievennetä tai muita ohjauskeinoja laadita sellaisiksi, että arvokasta teollisuuden raaka-ainetta ohjautuu polttoon. Myös turpeen luokitteleminen hitaasti uusiutuvaksi biomassaksi auttaisi EU:ta lähemmäksi uusiutuvan energian tavoitteita.

EU kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa

Kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa EU ajaa Kioton mallin mukaisia päästökattoja, mitä mm. Yhdysvallat ja Kiina eivät hyväksy.

EU lähtee myös siitä, että luodaan globaali hiilidioksidimarkkina kytkemällä muut maat EU:n päästökauppajärjestelmään. Uutena lähestymistapana on tarkasteltu myös ns. sektorimalleja, jotka perustuvat toimialakohtaisiin päästötavoitteisiin.

Joulukuussa 2007 Balilla pidetyssä kansainvälisessä ilmastokokouksessa sovittiin neuvotteluprosessista, joka koskee ilmastotoimia vuoden 2012 jälkeen.  Neuvotteluihin osallistuvat kaikki maat ja niissä käsitellään sekä kehitysmaiden että Yhdysvaltojen panosta.

Kansainvälinen ilmastosopimus onkin ainoa oikea ratkaisu globaaliin ilmasto-ongelmaan.


Katso myös kohdat
- ilmastoon liittyviä tilastoja
- Energia

Viimeksi päivitetty:05.10.2009

Etusivu

Takaisin

Tulosta