Elinkeinoelämän keskusliitto EK
på svenskaPусскийauf Deutschen françaiseesti keelesen español

Mediapoimintoja Kööpenhaminan ilmastoneuvotteluista 11.12.2009

Eurooppa-neuvosto päätti kokouksessaan 10.–11.12. antaa kehitysmaille ilmastonmuutoksen torjuntaan ja siihen sopeutumiseen vuosille 2010–2012 rahoitusta 2,4 miljardia euroa vuodessa eli yhteensä 7,2 miljardia euroa.

Kaikki jäsenmaat osallistuvat rahoitukseen, mutta osa ilmeisesti vain symbolisesti.

Suomi osallistuu rahoitukseen kolmen vuoden aikana 110 miljoonalla eurolla eli noin 37 miljoonalla vuodessa. EU myöntää, että Kööpenhaminassa ei tulla pääsemään juridisesti sitovaan sopimukseen. Saavutettavan poliittisen sopimuksen tulisi Eurooppa-neuvoston mukaan johtaa juridisesti sitovaan sopimukseen mieluiten kuuden kuukauden kuluessa Kööpenhaminasta.

EU pitää päästövähennystavoitteensa nostamisen 20 prosentista 30 prosenttiin ehdollisena. Nosto riippuu muiden neuvotteluosapuolten antamista tavoitteista.

Vaikka kehitysmaat painostavat teollisuusmaita antamaan takuut myös pitkän aikavälin rahoituksesta, eivät teollisuusmaat ole tähän mennessä puhuneet kuin seuraavan kolmen vuoden fast-start-rahoituksesta.

USA:ssa julkaistiin torstaina uusi esitys lainsäädännöksi. Demokraattisenaattori Kerryn, republikaanisenaattori Grahamin ja sitoutumattoman Liebermanin esityksessä USA:n päästövähennystavoite olisi 17 % vuoden 2005 tasosta vuoteen 2020 mennessä.

Aluksi senaatin käsittelyssä ollut 20%:n tavoite on siis tuotu samalle tasolle kuin edustajanhuoneen jo hyväksymässä lakipaketissa. Vaikka uuteen esitykseen on lisätty muitakin kompromisseja tuen saamiseksi republikaaneilta (kuten tukia ydinvoimalle ja merellä tehtävälle öljyn- ja kaasunporaukselle), ei esitys ole vielä saanut lisää tukijoita. Esityksestä ei todennäköisesti tulla siis äänestämään kuin vasta keväällä.

AFP:n näkemän luonnoksen mukaan suurimmat ja nopeimmin kasvavat kehitysmaat Kiinan johdolla vaativat Kioton sopimuksen rakenteella tehtävää sopimusta, jossa rikkaiden maiden tulisi vähentää päästöjään yli 40 % vuoden 1990 tasosta. Luonnos on lehden tietojen mukaan tehty Pekingissä 30.11. Kiinan, Intian, Etelä-Afrikan ja Brasilian kesken.

Luonnos ottaa pohjaksi 2 asteen lämpötilanousun tavoitteen, jota myös teollisuusmaat kannattavat. Maat vaativat teollisuusmaita vähentämään päästöjään ainakin viidellä prosentilla vuoteen 2012 mennessä ja vuoteen 2020 mennessä 40 prosentilla. Vähennykset tulisi lisäksi tehdä pääasiallisesti teollisuusmaiden omilla toimilla, eikä käyttämällä teollisuusmaiden kehitysmaissa tekemistä päästövähennyshankkeista saatavia päästövähennysyksiköitä (off-setit). Tekstissä myös vaaditaan teollisuusmaiden, jotka eivät ole Kiotossa mukana, tulemista mukaan näihin laillisesti sitoviin sitoumuksiin. Tällä tarkoitetaan siis pääasiallisesti Yhdysvaltoja. Tekstissä myös hylätään kaikki yksipuoliset teollisuusmaiden rajatoimenpiteet, kuten esim. USA:n ilmastolakiesityksessä olevat USA:n rajoille asetettavat hiiliverot. Kehitysmaille suunnattavan rahoituksen Kiina, Intia, Etelä-Afrikka ja Brasilia haluaisivat UNFCCC:n alaisen viranomaisen hallintaan.

YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon luottaa siihen, että Kööpenhaminasta saadaan aikaan sopimus. Hän haluaa sopimuksen perustuvan Kioton rakenteeseen ja siihen sisältyvään ajatukseen teollisuusmaiden suuremmista velvoitteista ilmastonmuutoksen torjunnassa. Ban Ki-moon kuitenkin myöntää, että nopeasti kehittyvät taloudet kuten Kiina, Intia, Brasilia ja Indonesia, eivät enää istu Kioton näkemykseen maailmasta, jossa teollisuusmaat yksistään olisivat vastuussa maapallon lämpötilan noususta. Ban Ki-moon pitää vuosien 2010–2012 rahoitusta olennaisena elementtinä sopimuksen aikaansaamiseksi.

Ensi viikolla YK:n neuvottelijat saavat The Sydney Morning Heraldin tietojen mukaan todennäköisesti valmiiksi luonnoksen globaalista politiikasta metsien suojelemiseksi ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Ehdotukseen sisältyisi 25 miljardin dollarin esitys metsien suojelemiseksi yli kymmenessä maassa. Suunnitelmana olisi palkita investoijia esimerkiksi antamalla heidän ansaita päästöoikeusyksiköitä puiden suojelemisesta.

Yli 100 maata vaativat uuden ilmastosopimuksen tavoitteeksi lämpötilan nousun pysymistä 1,5 asteessa. Maat vaatimuksen takana ovat pääasiallisesti eniten ilmastonmuutoksen uhkaamia saarivaltioita ja vähiten kehittyneitä Afrikan valtioita.

Viimeksi päivitetty:11.12.2009