Kööpenhaminan ilmastoneuvottelut etenevät takkuisesti

11.12.2009

Kööpenhaminan ilmastoneuvotteluihin on ladattu jo parin vuoden ajan suuret odotukset kansainvälisen ilmastosopimuksen aikaansaamiseksi Kioton pöytäkirjan jälkeiseksi ajaksi. Nyt näissä meganeuvotteluissa häämöttää jo puoliväli, eikä suurista kysymyksistä ole päästy yhteisymmärrykseen.

- Pikemminkin päinvastoin, sillä ensimmäisen viikon aikana kehitysmaaryhmä (G77+Kiina) on jakautunut sisäisesti, jolloin eri neuvottelublokkeja on syntynyt vain lisää, sanoo EK:n johtava asiantuntija Mikael Ohlström.

Tuvalun ja muiden saarivaltioiden sekä mm. köyhien Afrikan maiden ryhmittymä vaatii entistä voimakkaampia maailmanlaajuisia päästörajoituksia. Näiden valtioiden mielestä myös suurimpien nk. nousevien talouksien, kuten Kiinan, Brasilian, Etelä-Afrikan ja Intian olisi sitouduttava laillisiin päästövähennystoimiin, jotta maailman kasvihuonekaasupäästöt saataisiin nopeasti käännettyä alenevalle uralle. Tämä tarkoittaisi Kioton pöytäkirjan jatkosopimuksen sijaan kokonaan uutta sopimusmallia, jota USA:kin ajaa.

- EU:n ja USA:n olisi periaatteessa helppo tukea tällaista kehitysmaiden jakamista erilaisiin ryhmiin. Itse asiassa EU ja USA ovat jo aikaisemmin vaatineetkin, että myös Kiina ja muut nousevat taloudet osallistuisivat teollisuusmaiden rinnalla köyhimpien kehitysmaiden päästövähennysten rahoitukseen.

Niin kauan kuin sopimusmallista, rahoituskuvioista ja päästövähennysprosenteista ei päästä sopuun, eivät yksityiskohtaisemmatkaan asiat juuri saa huomiota. Olisi kuitenkin tärkeää ratkaista myös metsäkatoon, hiilinieluihin ja teknologian siirtoon liittyviä kysymyksiä.

- Viimeksi mainitussa on muistettava suojata immateriaalioikeudet (IPR-oikeudet), jotta voidaan varmistaa puhtaiden ja tehokkaiden teknologioiden leviäminen ja kehitystyön jatkuminen tulevaisuudessakin.

Tosin näitä yksityiskohtia voidaan hioa virkamiestyöryhmissä jälkeenpäinkin, kunhan sopimuksen raamit ja jatkoaikataulut saadaan sovittua Kööpenhaminassa.

- Ensi viikkoon kohdistuu paljon paineita ja odotuksia, mutta riittääkö aika?, uumoilee Ohlstöm.

EU-huippukokouksessa päätettiin lyhyen aikavälin rahoitusavusta kehitysmaille

Eurooppa-neuvosto päätti kokouksessaan 10.–11.12. antaa kehitysmaille ilmastonmuutoksen torjuntaan ja siihen sopeutumiseen vuosille 2010–2012 rahoitusta 2,4 miljardia euroa vuodessa eli yhteensä 7,2 miljardia euroa.

- Kaikki jäsenmaat osallistuvat rahoitukseen, mutta suurimmat kontribuutiot tulevat Iso-Britannialta, Ranskalta ja Saksalta. Arvioidusta 10 miljardin dollarin kokonaistarpeesta (7 mrd euroa) EU:n osuus olisi näin jopa yli 30 prosenttia, laskee Jukka-Pekka Rantakokko EK:n Brysselin toimistosta.
 

Etusivu

Takaisin

Tulosta