Korkeakoulujen aikuiskoulutukseen tarvitaan uudenlaisia ratkaisuja

26.06.2008

Korkeakoulujen aikuiskoulutus ei nykyisin toimi työmarkkinoiden odottamalla tavalla. Aikuiskoulutukseen liittyy monia epäkohtia, jotka ovat johtaneet koko korkeakoulutuksen suuriin ongelmiin. Yliopistojen aikuiskoulutustarjonta ei ole kyennyt vastaamaan työmarkkinoiden tarpeisiin. Vaikka työmarkkinoilla tarvittaisiin jo työelämässä oleville korkea-asteen tutkinnon suorittaneille lyhytkestoista täsmäkoulutusta, yhä useampi hakeutuu uudelleen tutkintoon johtavaan koulutukseen. Korkeakouluissa opiskelijamäärät kasvavat suuriksi ja aikuisopiskelijat tukkivat nuorilta, vastavalmistuneilta ylioppilailta tien yliopisto-opiskeluun.

Jo lähes kolmannes yliopistoissa aloittavista uusista opiskelijoista on yli 25-vuotiaita. Joissakin yliopistoissa osuus on jo yli puolet aloittavista. Kun aikuisopiskelijat aikaisemman tutkintonsa ja työkokemuksensa ansiosta ovat vahvoilla hakuprosesseissa, yhä useampi nuori jää vaille koulutuspaikkaa. Yliopisto-opinnot aloitetaan keskimäärin vasta kolme vuotta ylioppilaaksi tulon jälkeen.

Aikuiskoulutuksen kokonaisuudistusta valmisteleva opetusministeriön asettama johtoryhmä julkisti tänään väliraporttinsa. Siihen sisältyvät mm. ehdotukset aikuiskoulutuksen huomioimisesta uuden yliopistolain valmistelussa.

- Yhtenä keskeisenä syynä kehitykseen on ristiriita tutkintoon johtavan koulutuksen ja täydennyskoulutuksen rahoituksen välillä. Tutkintoon johtava koulutus on myös aikuisille maksutonta, kun taas täydennyskoulutus on liiketaloudellisesti hinnoiteltu. Opiskelijalle on edullisempaa suuntautua tutkintoon johtavaan koulutukseen, vaikka lyhytkestoinen täydennyskoulutus olisi työelämän kannalta parempi vaihtoehto. Ristiriitainen lähtötilanne ei ole innostanut myöskään korkeakouluja kehittämään työelämän tarpeisiin rakentuvaa täydennyskoulutusta, arvioi koulutusjohtaja Markku Koponen

- Korkeakoulutettujen aikuiskoulutukseen tarvitaan perustavanlaatuisia uusia ratkaisuja, jotta se vastaisi työelämän tarpeita nykyistä paremmin. Tämä on otettava huomioon uuden yliopistolain valmistelussa.

- Väliraportin ehdotusten lisäksi on ratkaistava ristiriita täydennyskoulutuksen ja aikuisten tutkintoon johtavan koulutuksen rahoituksen välillä. Aikuisena opiskeltavan toisen korkeakoulututkinnon tulisi aina olla maksullinen samoin kuin täydennyskoulutuksen, toteaa Koponen.

Korkeakoulujen tuloksellisuusrahoitusta on kehitettävä niin, että siinä otetaan huomioon myös elinikäinen oppiminen. Se ei tarkoita tutkintoa tutkinnon päälle, vaan työelämän tarpeisiin vastaavaa täsmäkoulutusta. Aikuiskoulutuksen tarjonnassa ja toteutuksessa korkeakoulujen tulee pärjätä markkinaehtoisesti kilpailussa muiden toimijoiden kanssa.

Lisätietoja: koulutusjohtaja Markku Koponen, EK, 040 551 8554

Etusivu

Takaisin

Tulosta